Iltaa! Ja ensimmäiseksi pahoitteluni yli kuukauden päivitystauosta, mutta tuossa viime päivityksen jälkeen ei pariin viikkoon tapahtunut mitään erikoista, ja sitten kun tapahtui ei ollutkaan enää aikaa päivittää blogia. Noh,nyt siis taas tarinoita Japanista! Kesäkuun alussa tuli vielä pyörittyä ulkosalla parina päivänä kyläilevien kavereiden kanssa, teimme yhden yön baarikierroksen, kävimme syömässä kilpaa sushia (voittaja Jukka veti muistaakseni 26 lautasta!) ja kävimme testailemassa mm. Pachinkoa ensimmäistä kertaa. Pachinko on siis japanilainen flipperiä etäisesti muistuttava laite jossa pelataan pienillä kuulilla ja voi voittaa palkintoja. Kavereiden palattua Suomeen olivat seuraavat kaksi viikkoa kohtalaisen hiljaiseloa. Pienen yllätyksen sain kun yritin saada taikoille kyyditystä Suomeen Japanin isoimman muutofirman kautta. Paketille olisi tullut hintaa lopulta vaatimattomat 3300e joten päätin kuitenkin etsiä ehkä jotain toista parempaa tapaa lähetykselle. Pienen tutkinnan jälkeen päätin että otan taikot mukaan samalle lennolle kuin millä itse palaan, hintakin on vain murto-osa tuosta muhkeasta 3300 eurosta :D

Kaksi viikkoa sitten alkoi taasen tapahtumaan, kun viikonloppuna oli aika suunnata landelle Japanin maantieto-kurssin luokkaretkelle. Kohteena oli tällä kertaa Ayabe-niminen pieni kaupunki Kioton prefektuurissa, jonkin matkaa Kiotosta pohjoiseen. Opettajamme on tutkinut Japanin maaseudun autioitumista jo kolmen vuosikymmenen ajan, keskittyen juuri Ayaben alueeseen. Yksi suurimmista Japanin nyky-yhteiskunnan ongelmista on, että nuoret eivät jää maalle lukiosta päästyään, vaan matkaavat kaupunkeihin. Maaseutu tyhjenee hälyyttävää vauhtia, ja pääosa maaseudulla asuvista ihmisitä onkin tällä hetkellä noin 80-vuotiaita mummoja ja vaareja. Lähdimme lauantaina päiväsellä matkaan kohti Ayabea Takarazukasta, yhteensä matkaan lähti noin 20 opiskelijaa. Oli taas tulossa kuuma päivä, ja satummoisin oli myös juhannusviikonloppu, joten kylmä olut sopi mainosti junamatkan yhteyteen :D Parin junanvaihdon ja oluen jälkeen pääsimme perille Ayabeen, jossa sensei odotteli meitä bussin kanssa. Bussilla huristelimme sitten varsinaiseen kohteeseemme, Yama no Ie (vuoren koti) nimiseen majataloon, ja pienen palaverin jälkeen saimme melko vapaat kädet tehdä mitä huvittaa iltapäivän ajan. Hetken mietittyämme tuumasimme että mikään ei sovi juhannukseen paremmin kuin minigolf, siispä suuntasimme majatalon taakse ja löysimmekin hämmästyttävästi suuren minigolf-radan heti talon takaa! Golfailimme sitten menemään haukkojen ja kotkien heittäessä lenkkiä päidemme yläpuolella, oli aika uskomattoman kokoisia lintusia. Golfissa nöyryyttävän yhden pisteen tappion maksettuani Joonatanille 2 oluen muodossa jatkoimme jengillä matkaa paikalliseen Onseniin rentoutumaan. Majatalolle palattuamme nautimme herkullisen illallisen ankkapadan muodossa ja lähdimme suuntaamaan sen jälkeen bussilla paikasille festivaaleille jotka nekin sattuivat sopivasti tälle viikonlopulle. Festivaalin nimi oli Hotaru Matsuri (Tulikärpäs-Juhla), ja kyseisen juhlan vetonaula oli pimeän tultua tuhansien tulikärpästen yhdenaikainen vapauttaminen. Paikalle pääsyä tuli syötyä paikallisia herkkuja, katsottua paikallisten pitämää Taiko-esitystä ja loppujen lopuksi hämmästellä tulikärpästen pörräilyä pimeässä. Oli hieno tunnelma kyllä. Matsureilta suuntasimme Sensein kanssa vielä syöpöttelemään paikalliseen syöttölään, joka oli muutettu maatalosta raamenravintolaksi, varsin onnistuinein tuloksin. Mussuttelimme gyozaa(kiinalaisia lihanyyttejä), raamenia ja pari oluttakin, ja tulipa sitä paikallistenkin kanssa heitettyä vähän läppää. Palattuamme majatalolle istuskelimme vielä iltaa, jonka jälkeen lähdimme latailemaan akkuja seuraavan päivän kävelyreissua varten.

Aamu starttasi hieman sumuisissa olotiloissa, mutta onneksi luvassa oli leppoisa kolmen tunnin kävelylenkki jonka aikana kyllä varmasti piristyisi. Oli siis varsinaisen opetuspäivän vuoro, ja ohjelmassa oli mennä bussilla erääseen todella syrjäiseen kylään yhden laakson perukoilla, ja kävellä sieltä takaisin majatalolle pohdiskellen samalla Japanin landen autioitumisen syitä ja seurauksia. Oli varsin opettavainen reissu, ja tuli nähtyä sellaisia puolia japanista joita ei muuten tulisi nähtyä. Laaksosta poistuttuamme kävimme edellisiltaisessa raamen-paikassa nauttimassa lounaan ja jatkoimme kyläkierrosta vielä hetken tämän jälkeen. Noin kolmen maissa rupesimme sitten hankkimaan kohti kotia. Bussi heitti meidän juna-asemalle, siitä palailin Takarazukaan ja kävin vielä illan päätteeksi taikoa treenailemassa.

Seuraavan viikon perjantaina piti alkuperäisen pläänin mukaan minun, Joonatanin, Sophien ja Joonatanin Okaasanin lähteä Nagashima Spa-Land nimiseen vesi/huvipuistoon, jonka luulimme olevan alunperin jossain Kioton lähellä, mutta osoittautuikin että kyseinen mesta sijaitsi Nagoyan kupeessa :D. Joonatanin Okaasan oli tuon kyseisen matkan järjestänyt meille, mutta viikolla kävikin ilmi ettei hän päässytkään lähtemään, joten menimme siis kolmistaan. Starttasimme jo perjantaina, sillä sen päivän tunnit olivat perutut yhtä lukuunottamatta. Otimme junan aamupäivällä Nambasta kohti Nagashimaa, jonne saavuimme joskus yhden maissa. Koko matka oli matkatoimistosta hommattu joten kaikki matkat ja majoitukset kuuluivat pakettiin kätevästi. Nagashimassa hyppäsimme bussiin joka vei meidät suoraan hotellillemme joka oli aivan huvipuiston kupeessa. Pudotettuamme kamat lähdimme suoraa päätä huvipuistoon laitteita testailemaan viiteen asti jolloin puisto meni kiinni. Tuli kyllä testailtua vaikka mitä, ja viimeiseksi säästimme puiston vetonaulan, maailman pisimmän vuoristoradan joka oli kyllä aika uskomaton: korkeus 100metriä ja kesto 3 minuuttia. Tämän adrenaliinipaukun jälkeen siirryttiin puiston sulkeuduttua ottamaan vähän happea viereiseen ostoskeskukseen ennen illallista hotellilla. Ruoka oli aivan naurettavan hyvää ja ahdoimme menemään minkä pystyimme  :D Vaarallisia nuo buffetit. Ruuan laskeuduttua kävimme testaamassa hotellimme onsenia, joka oli sekin yksi hienoimmista joita olen ikinä nähnyt. Onsen oli todella laaja, altaita oli ainakin 10 erilaista ja ympäristö oli tehty todella hienoksi erilaisin kivirakennelmin ja vesiputouksin. Erikoisuutena löysimme onsenista sähkötuolin :D Kyseessä nyt ei varsinainen sähkötuoli ollut, vaan altaassa oleva istuin johon johdettiin sähköä molemmilta reunoilta tulevista aukoista. Kyseisen altaan olisi pitänyt olla hyväksi terveydelle, mutta jotenkin jäin epäilemään tuota sillä istuimen yläpuolellakin varoiteltiin että esim. jos on heikko pumppu niin ei kannata koittaa :D Onsenien jälkeen vetäydyimme lepäilemään hotellihuoneeseen, ja rankan huvittelun jälkeen uni tuli aika ripeästi. Seuraavana päivänä kävimme läheisessä kukkapuistossa pyörähtämässä, ja teimme vielä uuden visiitin huvipuistoon. Iltapäivällä lähdimme sitten suuntailemaan takaisin kohti Nishinomiyaa, koulukiireet alkoivat tosissaan pukata päälle ja hommaa tuntui niiden parissa kyllä riittävän koko viikonlopuksi.

Seuraava viikko meni sitten esitelmien, raporttien ja tentteihin valmistautumisen parissa. Viikonloppunakaan ei tullut tehtyä kummempia sillä lauantaina oli boonusoppitunteja (influenssaviikolla missattujen tuntien korvikkeeksi), ja sunnuntaina kävin tekemässä JLPT-tasokokeen. Tuo JLPT on siis tuollainen yleinen japanin tasokoe, jossa on käytännössä 4 eri tasoa. Kävin tuota 2-tasoa nyt tosiaan yrittämässä, sen kun läpäisee niin se periaatteessa riittää Japaniin jo melkein mihin tahansa työpaikkaan jne. Toivotaan että meni läpi, osassa kokeesta kyllä aika loppui vähän kesken mutta kohtalaisen positiivinen fiilis jäi kuitenkin. Seuraava viikko meni jo kouluhommien viimeistelyssä, esseiden kirjoittamisessa ja päättäjäisjuhlan taikoesityksen valmistelussa. Pääsimme siis taikoporukalla tuonne vaihtareiden päättäjäisjuhlaan soittamaan pari kappaletta, ja niitä piti reenata aika ahkerasti.

Viimeisenä viikonloppuna ennen valmistumista järjestivät taikoryhmäläiset minulle perjantaina läksiäisbileet harjoituspaikalla, johon oli roidattu jättimäinen grilli pihalle. Alkuilta meni grillaillessa herkkuja ja mitä erinäisimmistä asioista läppää heittäessä :D Oli hauskaa ihan vaan hengailla taikolaisten (onkohan tuo ees sana) kanssa, vaikka välillä raskaan Kansain murteen läpi onkin jutuista kohtalaisen vaikea saada selvää. Joka tapauksessa, grillailimme noin yhteentoista asti ja sain sen jälkeen kyydin asemalle josta suuntasin Osakaan. Siellä Joonatan, Jared, Sophie ja Hiroko odottelivat minua, sillä olimme suunnitelleet jo pitkään menevämme tsekkaamaan Osakan klubimeininki , ja nyt sattui sopiva päivä muilta kiireiltä. Suuntasimme Nambassa klubille jonka nimeä en nyt jostain syystä millään muista, mutta oli hieno paikka kuitenkin erään talon ylimmässä kerroksessa. Aamuun astihan siellä meni luonnollisesti.

Viimeinen kouluviikko oli sitten pelkkää pakertamista viimeisten esseiden ja tenttien kanssa, ei jäänyt aikaa oikein millekkään muulle. Nyt tämä viikonloppu menikin sitten valmistujaisia ja läksiäisiä juhliessa, mutta niistä enemmän seuraavassa postauksessa, olen nimittäin juuri lähdössä tästä Tokioon ja muutenkin tulisi hullun pitkä teksti jos nekin tähän samaan vielä kirjailisin :D Viikon päästä käy sitten matka takaisin kotikonnuille Suomeen. Kirjailen nuo tämän viikonlopun jutut ja Tokion seikkailut sitten kun sieltä palailen torstaina, siihen asti sayonarat!

Outo-Juttu: Japanilaisilla tuntuu olevan suuri arvostus erikoisia hedelmiä kohtaan. Viime viikolla juuri lueskelin kuinka pyramidin muotoisia vesimeloneja myytiin tajuttomaan 400 euron kappalehintaan. Mutta ei se vielä mitään, erittäin arvostetut Ruby Roma nimiset rypäleet tulivat myyntiin viime viikolla, ja arvokkaimman pikku rypälerasian hinnaksi tuli noin 1800 euroa. Pitäisi varmaan ryhtyä kasvattamaan hedelmiä tai marjoja Japanissa.

Tai jos ei sitten kuitenkaan. Täällä tosiaan puolitoista viikkoa sitten nuo possuflunssan tapaukset lähtivät huomattavaan nousuun, erityisesti tässä Kansain alueella. Tämän ansiosta saimme sitten ylimääräisen lomaviikon, kun koulut laitettiin kiinni viikoksi äkillisen leviämisen estämiseksi. Mikäs siinä, en valita. :D Toisaalta voisin kyllä valittaa Japanin median uutisointia asiasta, sillä alussa vaikutti että media haluaa tahallaan lietsoa paniikkia ja saada ihmiset kauhistumaan tästä loppujen lopuksi ei niin erikoisesta taudista. Noh, nyt on onneksi meininki rauhoittunut, ja koulukin jatkuu normikaavalla. Mutta, jos taas palattaisiin sinne mihin viimeksi lopetin.

Puolitoista viikkoa sitten lähdimme tekemään viimeistä viikonloppureissua isäntäperheen kanssa, tällä kertaa kohteena oli Hiroshima ja sen lähellä sijaitseva Miyajiman saari. Startti oli aamusta kuudelta, joten silmät ristissä kömmin autoon ja jatkoin nukkumista :D Otousanin ajotyyli on välillä vähän arveluttavaa joten pieniä ylläriherätyksiä tuli aina välillä, mutta ihan jees meni matka kuitenkin. Noin yhdentoista maissa saavuimme ensimmäiseen kohteeseemme, Akiyoshidain kansallispuistoon Yamaguchin läänissä. Parkkeerasimme auton ja lähdimme tutustumaan Akiyoshido:hon, Japanin suurimpaan luolaverkostoon. Ja olihan sitä luolaa kerrakseen. Luolassa seikkaillessa meni useampi tunti, kaiken kaikkiaan hieno ja tunnelmallinen paikka, suosittelen. Kierroksen jälkeen palasin sisäänkäynnille jossa Otousan odotteli. Lähdimme takaisin autolle ja ajelimme mäen päälle jossa näkymä avautui Japanin suurimmaksi karstimaisemaksi, toisin sanoen hemmetisti kukkuloita ja kiviä :D Mutta oli aika näkymä sekin, tuli Sormusten Herra mieleen tuosta maisemasta :D Pienen kukkulakierroksen jälkeen lähdimme jatkamaan matkaa kohti Miyajimaa, Hiroshiman eteläpuolellalla sijaitsevaa kuuluisaa saarta, jossa meille oli hotelli varattuna. Jätimme auton parkkiin mantereen puolelle ja hyppäsimme lauttaan joka kuljetti meidät Miyajimalle. Miyajima tarkoittaa itseasiassa temppelisaarta, ja niitä kyllä löytyi runsain mitoin. Keli oli hieman sateinen, mutta saaressa oli jotain erikoista tunnelmaa. Päästyämme maihin saimme kyydin hotellillemme, jonka jälkeen suuntana oli Ofuro ennen illallista. Kylvyn jälkehen söimme maukkaan aterian pitkän kaavan mukaan ja aterian jälkeen lähdin vähän sulattelemaan ruokia kävelylenkille. Pimeällä oli hieno kävellä saarella, ensimmäistä kertaa Japanissa huomasin että on täysin hiljaista jossain vaiheessa. Tuli otettua hyvä kuvia ja teinpä tuttavuutta myös Tanukin kanssa :D Hotellille palattuani kävin vielä testaamassa hotellin toisen kylvyn. Matkalla sinne tuli tehtyä lisää eläinkavereita, tällä kertaa 2 peuraa illallistivat hotellin puutarhassa. Tämän jälkeen matka kävi hyvin syöneenä ja kylpeneenä lepäilemään.

Aamusella kävin vielä kerran Ofurossa ja suuntasimme aamiaisen jälkeen kiertelemään Miyajimaa. Valitettavasti aamulla satoi taas jonkin verran. Ensimmäisenä kävimme Miyajiman kuuluisassa Itsukushiman pyhäkössä. Pyhäkkö on rakennettu pilareiden varaan rantaan, joten nousuveden aikana koko paikka on veden ympäröimä, tosin nyt aamusta oli laskuvesi joten vesi oli vetäytynyt kauemmaksi. Temppeliltä suuntasimme Misen-vuoren juurelle, tarkoituksena nousta köysiradalla vuoren päälle tiirailemaan maisemia. Keli aikä huono köysiradalle päästyämme, mutta päätimme kuitenkin lähteä käymään ylhäällä kun sinne asti oltiin varta vasten tultu. Vaikka pilviä olikin paljon, oli maisema melkoisen hienoa silti. Harmittavasti vuoren apinoita en nähnyt, oli kuitenkin tullut kohdattua jo about kaikki muut Miyajiman eläinlajit :D Noh, takaisin alas ja suuntana Hiroshima. Teimme Hiroshimassa kierroksen atomipommin uhreille pyhitettyyn puistoon ja kävimme atomipommista kertovassa museossa puistossa. Oli aika hiljaiseksi pistävä kokemus, jos lukijat joskus tulette Japaniin niin käykää itse katsomassa. Tämän jälkeen otimme suunnaksi tutun ja turvallisen Nishinomiyan, jonne kesti huristella noin nelisen tuntia. Kerkesin vielä illalla taikoakin paukuttamaan. Jo treeneissä huomasin että jotain on tapahtumassa, sillä useita ala-asteita oli pistetty kiinni seuraavaksi viikoksi influenssan takia, kertoivat muut jäsenet. Kotiin päästyäni epäilykseni osoittautuvat todeksi: yliopisto oli myös suljettu viikoksi. Siispä, ylimääräinen viikon loma \o/

Maanantaina ei oikein tiennyt mitä pitäisi tehdä kun oli varautunut jo normaaliin kouluviikkoon :D Usean ihmisen kanssa neuvoteltuani oli yleinen mielipide se että johonkin pitää ehdottomasti lähteä nyt kun voi. Aluksi harkitsimme pientä ekskursiota Okinawalle, mutta kalliiden lentojen ja monsuunikauden takia vaihdoimme matkan päämäärän Wakayaman prefektuuriin, joka sijaitsee Osakasta suoraan etelään parisen tuntia. Joukkueeseemme kuului 8 ihmistä: Minä, Joonatan, Klasu, Oskar, Sophie, Jared, Hiroko ja Thomas. Hiroko on siis juurikin se tyttö joka tulee Vaasaan vaihtoon ensi syksystä lähtien, Thomas taasen Kanadalainen Korealaista sukujuurta oleva vaihtari, jota en ole tainnut aiemmin täällä mainita. Keskiviikkoaamuna starttasimme yhdeksältä kohti Wakayaman eteläosassa sijaitsevaa Shirahaman kaupungia. Paikan päällä pienen päättömän pyörimisen jälkeen (olipas monta P:tä), lähdimme tekemään pientä kierrosta rannan läheisyydessä sijaitseville nähtävyyksille. Tuli kierreltyä erinäiset luonnonmuodostelmat, oli kalliota, rantaa, jyrkännettä, luolaa ja ties mitä hässäkkää. Päädyimme lopulta Shirahaman hiekkarannalle, oli kieltämättä yksi hienoimpia rantoja mitä olen nähnyt, tsekatkaa kuvat. Valitettavasti rannalla emme kerinneet kauhean kauaa pyörimään sillä meidän piti ehtiä junaan joka suuntasi rannikkoa pitkin Katsuuraan, missä hotellimme Urashima sijaitsi. Matkasimme pienellä hauskalla laivalla majoituspaikkaamme, saarelle, joka oli ehkä suurin hotellihässäkkä mitä olen japanissa nähnyt. Rakennuksia oli ties kuinka monta ja onseneitakin löytyi 6 kappaletta ympäri hotellikompleksia. Noh ei muuta ku buffettiin ja sieltä onseneita kiertämään. Kolmessa kerkesimme käymään ennenkuin onsenuupumus iski. Erityispiirteenä tässä paikassa oli onsenien rikkipitoisuus, joten haju oli välillä melko epämukava ja tarttui myös vaatteisiin. Onsenin jälkeen hengailimme vielä hotellihuoneessa hetken ja painuimme sitten yöpuulle.

Seuraavana päivänä matka jatkui aamuonsenin ja safkan jälkeen takaisin maihin ja kohti Nachia, jossa sijaitsee yksi Japanin suurimmista vesiputouksissa huikeilla näköaloilla varustettuna. Bussista päästyämme jätimme tavarat erään kauppiaan huostaan ja lähdimme tutkailemaan vesiputoista lähietäisyydeltä. Ja ryöppysihän se, hyviä kodak-hetkiä saimme paljon aikaiseksi. Putoukselta kipusimme ylemmäs rinnettä kohti siellä sijaitsevia temppeleitä ja niiden ympärille levittäytyvää huikeata maisemaa. Kuvailtuamme ja ihmeteltyämme tarpeeksi valuimme takaisin alas bussipysäkille ja suuntasimme juna-asemalle. Raameneiden ja jostain onnettomuudsta aiheutuneen junan odottelun jälkeen pääsimme takaisin matkustamisen makuun, tarkoituksena palata taikaisin edellisenä päivänä vierailemaamme Shirahamaan, yöpyä siellä ja aamupäivästä mennä rannalle krapuilemaan! Illalla tuli hengailtua hotellilla ja pelailtua korttia ja vähän sakeakin nautittua siinä sivussa. Aamupäivällä sitten suuntasimme rannalle kastamaan talviturkkia, mutta taisi mennä jo turkin polttamisen puolelle. Tuli mm. heitettyä frisbeetä ja otettua rantasumomatsia :D Matsi Joonatanin kanssa päättyi tasatulokseen joten pitää ottaa uusinta joskus. Nahkat punaisina söimme bentot rantailun jälkeen ja lähdimme paluumatkalle kohti Osakaa. Oli yksi parhaista reissuista mitä on tullut tehtyä, kiitos kaikille osallistujille, vaikka ette kaikki tätä ymmärräkkään :D

Viikonloppuna tuli lähinnä kärsittyä punoittavasta ja hemmetin kutiavasta olkapääsektorin ihosta. Viikolta ei kummempaa raportoitavaa, tilasin kuitenkin torstaina ne paljon puhutut taikot itselleni. Tilasin siin tuollaisen ison Nagadou-taikon ja pienemmän Shime-daikon jotka lähetän laivarahdilla Suomeen kunhan ne tänne saapuvat. Perjantaina Suomesta saapui sitten wanhoja kavereita neljän hengen voimin, Timo, Elina, Jukka ja Janne. Lähdimme perjantaina iltaisella koulun päätyttyä syömään yakinikut Osakaan ja vaihtamaan kuulumisia Suomen päästä. Lauantaina taasen matkasimme Himejiin tekemään linna ja puutarhakierrosta, ja iltaisella pysähtyimme vielä Osakassa nautiskelemassa vähän izakayasta. Heillä matka jatkuu Hiroshiman kautta Tokioon ja Fujille, ja ensi viikonloppuna taas takaisin tänne Kansain alueelle. Silloin pitäisi käydä mm. Karaoke testailemassa :P

Outo-Juttu: Tuo jo alussa mainitsemani Japanin median raportointi sikaflunssasta. Viime viikolla on nähnyt jos ihmeellisempiä juttuja tuohon liittyen. Esimerkiksi flunssaa vertailtiin ihmisiä tappaneeseen Espanijantautiin ja kauhisteltiin kuinka paljon ihmisiä siihen on kuollut. Uutiset näyttivät myös joka päivä kuvaa terveysviranomaisista lentokentillä varustautuneina suojapukuihin, taustalla dramaattinen musiikki. Ihmekkään jos ihmiset ovat vähän paniikissa.

Mikähän tässä on kun ei osaa kirjoitttaa useammin ja vähemmän, tulee taas kerralla tällaisia kauheita rypistyksiä. Niin ja kiitos Lotta muistutuksesta ja leimasta, sain taas aikaiseksi :D

Pari viikonloppua sitten oli tosiaan taas taikoilua kahden esityksen muodossa. Kävin edellisenä hajoilemassa vaateostoksilla Osakassa, joten paineiden päästäminen taikoa takomalla olikin paikallaan. Aamusta suuntasin harjoituspaikallemme Kohamaan, josta matkasimme vaatteidenvaihdon jälkeen ensimmäiselle esiintymispaikalle, Takarazukan kaupungintalon puistoon. Puistossa oli "Hana to Midori" niminen festivaali, käännettynä siis Kukat ja Vihreys (kuulostaa melko hippimäiseltä näin käännettynä :D ). Noh ei ollut hippifestari kuitenkaan, vaan perus(japani)festari puistossa, kaikennäköistä oli myynneissä erinäisissä kojuissa ja porukkaa oli runsaasti. Ainoana huonona puolena oli ajoittainen tuuli ja sen yhteydessä pienehkö sade, joka teki lavalla esiintymisvarusteissa heilumisesta vähän viileähköä. Pääsimme aloittamaan ajallaan, ja esitys meni varsin mainiosti. Pieni pelko oli että kuuleeko yleisö mitään, kun kyseessä oli lava jossa ei ollu takaseinää ollenkaa, mutta hyvin kuului kuulemma. Katsomassa oli tutuista ainakin Otousan, Joonatanin isäntäperheen Okaasan ja Oneesan (sisko).  Puistosta matka jatkui suoraan Takarazukan entiseen musiikkikouluun (jossa Takarazukan teatterin näyttelijättäret ennen opiskelivat), jossa seuraava performanssimme oli siis. En ole ihan varma mikä koulun uusi käyttötarkoitus oikein oli, mutta porukkaa oli kuitenkin jonkin verran paikalla. Sisätiloissa myös taikojen ääni pääsi oikeuksiinsa, oli aika hieno kokemus :) Esityksen jälkeen laitoimme taas kamat autoon ja painelimme syömään raamenia ja gyouzaa koko lössin voimin. Oli hauska päivä kyllä ja esitykset menivät hyvin :)

Seuraavalla viikolla kummempia ei tullut tehtyä kouluhommia ja satunnaista rummutusta lukuunottamatta. Torstaina piipahdin Joonatanin luona suunnittelemassa vähän Golden Weekin matkasuunnitelmia ja söin siellä myöskin Joonatanin Okaasanin herkkuja. Mutta! Perjantainahan iski vappu sitten. Ja suomalainenhan ei vappuna opiskele, vaan bilestää! Jo aikaisemmin punottujen suunitelmien mukaan siis toimittiin, ja lähdinkin vähän puolenpäivän jälkeen kylmälaukku kädessä suuntaamaan kohti Klasun dormia, siellä sijaitsevaan puistoon vappugrillausta harrastamaan. Tapasimme Pohjois-Osakassa Kita-Senrin asemalla jengin, johon kuului Kiotosta tulleet uudet tuttavuudet Jenni ja Sini, sekä Minä, Joonatan ja Klasu. Hetki myöhemmin joukkoomme liittyi myös Tuire ja Mikael, joka opiskelee Tuiren ja Klasun kanssa Kansai Gaidaissa. Suuntasimme puistoon ja pienen pyörimisen jälkeen teimme leirimme ja pystytimme grillin suoraan kyltin eteen jossa lukee että "ei saa grillata!" :D Onneksi emme osaa lukea Japania. Siinä sitten aloittelelimme vappua iloisesti serpentiinit kaulassa, nauttimalla samalla Joonatanin väsäilemää ah-niin-perisuomalaista simaa! :P Krillimestari-Klasun herkut menivät kuin kuumille kiville ja mukaan eksyneet salmiakilta ja tervaleijonalta maistuneet mysteerijuomatkin upposivat hyvää tahtia. Jatkoimme grillailua ja hengailua puistossa noin seiskaan asti, Mikaelille iski jo vappuväsymys ja hän lähti lepäilemään, me muut jatkoimme Umedaan vappukaraokeen. Karaoken jälkeen Jenni ja Sini suuntasivat myös takaisin kohti Kiotoa, me loput jatkoimme vaputtelua ja lähdimme Nambaan päin. Aluksi teimme kierroksen Namban Don Quixote-nimiseen liikkeeseen, jonka tavaravalikoima onnistuu aina saamaan hymyn kasvoille. Menimme tämän jälkeen istuskelemaan vappuyötä izakayaan, ja sieltä vielä toiseen ravintolaan syömään vappuyön jälkiruoat :D Aamun sarastaessa sitten Umedaan ja siitä kotosalle nukkumaan vappua pois elimistöstä :D

Seuraavana päivänä harrastin pääasiassa vapusta toipumista, illalla tuli käytyä Suomesta tulleiden Tuomaksen ja Tuulan kanssa syömässä okonomiyakit ja vaihtamassa kuulumisia. Sunnuntaina ohjelmassa oli jo aikaisemmista blogimerkinnöistä tutuksi tulleen Sadato-sensein grillibileet hänen asunnollaan Ashiyassa. Paikalla oli suuri joukko eri kansallisuuksien edustajia, tuli juteltua monien ihmisten kanssa vaikka mistä, ja tapasin myös toisen täältä Vaasaan tulevan japanilaisen, tyttö nimeltään Ayane. Lupasin esitellä Vaasassa sitten hänelle ja Hirokolle muita japanologeja kun he elokuussa sinne saapuvat. Ettäs tiedätte varautua siellä Vaasassa! :D Maanantai ja tiistai meni hienosta säästä nauttiessa ja rumpaloidessa.

Keskiviikkona alkoi sitten Golden Weekin varsinainen lomamatka, ryhmänä minä, Joonatan, sekä Joonatanin isäntäperheen äiti ja sisko. Määränpäänä oli Shikoku, eli yksi Japanin pääsaarista, tästä kohtalaisen lyhyen ajomatkan ja parin sillan päässä etelässä. Menin aamulla tapaamaan muuta jengiä Okamoton asemalla josta lähdimme autolla ajelemaan Shikokua kohden. Noin tunnin ajomatkan jälkeen oli edessä ensimmäinen kohteemme, Awajin saaren ja Shikokun yhdistävä silta. Paikka on tunnettu mereen syntyvistä pyörteistään ja Taidemuseostaan. Ensimmäisenä menimme katsomaan näköalaa sitä varten tehdylle tarkkailupaikalle, mistä näki todella pitkälle joka suuntaan. Söimme samassa paikassa myös ensimmäistä Shikokun erikoisuutta, kuumaa bataattia ja pehmistä sekoitettuna :D Oli itseasiassa todella hyvää, passeli jälkiruokaidea Suomeenkin :) Seuraavaksi rykäisimme lähellä sijaitsevaan taidemuseoon. Erikoista tässä paikassa oli se, että ainuttakaan varsinaista taideteosta paikka ei sisältänyt, vaan massiivisen määrän kopioita ympäri maailmaa olevista taideteoksista ja paikoista jossa ne sijaitsevat. Löytyi kaikkea aina Sikstuksen kappelista Mona Lisaan asti, aivan käsittämätön määrä replikoita yhteensä. Hieno paikka, tosin jostain syystä kaikki olivat aivan uuvuksissa usean tunnin taiteen katselun jälkeen :D Noh, piristyiminen oli edessä sillä suuntasimme tämän jälkeen itse pyörteeseen! Okei ei ihan varsinaisesti sisään siihen, mutta veneellä kuitenkin hyvin lähelle katsomaan kuinka pyörteitä muodostui. Ja muodostuihan niitä, oli taas jotain mitä ei ole aikaisemmin kyllä tullut nähtyä. Vene suuntasi takaisin rantaan ja me painelimme hotellillemme, oli resorttihotelli-tyyppinen ratkaisu meren rannalla, ihan passeli paikka. Nälkäkin alkoi kurnimaan joten ohjelmassa oli Shikokun erikoisuutta, Udonia. Udon on siis yksi näistä Japanin nuudelityypeistä, melko paksua vehnästä tehtyä nuudelia. Annoksemme osoittautuivat melko massiivisiksi, ja Okaasan (Joonatanin siis) tilasi vielä lisäksi yhden annoksen päälle, joten olimme kyllä niin täynnä Udonia kun olla ja voi. Maukasta oli silti, en itse ennen ollut kauhea Udonin ystävä, mutta tämä pikku reissu sai mielen vähän muuttumaan. Illalla kävin vielä hotellin salilla, uima-altaassa, saunassa ja ofurossa, tässä järjestyksessä :D Katselimme vielä ennen nukkumaan menoa hervotonta ohjelmaa jossa TV-henkilöitä saatettiin häröihin tilanteisiin piilokameralla kuvattuna, ja katsottiin kuinka he reagoivat. Ja reagoivathan he :D Paras oli kun eräs ulko-WC räjäytettiin yhden viihdyttäjän ollessa siellä sisällä... ihan turvallisuusmääräysten puitteissa kuitenkin.

Tiistaina aamu avautui harmillisen sateisena, mutta lähdimme silti aikaisemmin kaavailemaamme paikkaan, Keski-Shikokun vuoristoon. Huristeltuamme hetken maisemat muuttuivat yllättävän jyrkiksi, en itse osannut odottaa että Shikokulta löytyisi niin vuoristoista seutua. Kävimme aluksi ylittämässä köynnöksistä tehdyn riippusillaan, oli vähäisen kuumottava kokemus, sillalla astuttiin meinaan ohuille laudoille joiden välissä ei ollut mitään. Selvisimme kuitenkin, ja jatkoimme matkaa syötyämme paikallista kalaa veneajelulle erääseen rotkoon. Sieltä palailimme takaisinpäin ylemmäs vuoren rinteille tsekkailemaan maisemia. Oli aika uskomattomat näkymät, varskinkin kun kapean autotien reunalla oli suora parinsadan metrin pudotus. Maisemat vaihtuivat vielä yllättäen, sillä sateen aiheuttama usva paljasti välillä aina kuinka syviä pudotukset olivatkaan :D Saavuimme myös hieman vahingossakin vuoren rinteellä sijaitsevaan onseniin. Näköala oli aika uskomaton, mutta koska meillä ei ollut kauhesti aikaa ennen pimeän tuloa, lähdimme jatkamaan matkaa takaisin hotellille. Niin! Ja näimme myös ilmielävän Tanukin! Tanuki on siis pesukarhun japanilainen versio, jonka japanilaiset tuntevat... fyysisesti hiukan erilaisena kuin normaalin pesukarhun :P Hotellin lähistölle palattuamme menimme syömään mereneläväisiä Tokushimassa sijaitsevaan ravintolaan. Söimme isot setit erilaisia kalaherkkuja, ja erikoisuutena Okaasan tilasi vielä suoraan altaasta napatun kalan, jonka pää tuijotti minua lautaselta, ja pyrstö tärisi vielä kun kala tuotiin pöytään. Vaikkakin pyrstön räpiköinti ja tiiraava silmä vähän häiritsivätkin, söin silti, ja täytyy myöntää että oli kyllä parasta sashimia mitä olen Japanissa tähän mennessä saanut, todella herkullista. Täysin mahoin hotellille ja nukkumaan. Sunnuntaina käväisimme vielä ennen lähtöä meren rannassa sijaitsevassa puistossa, sillä Joonatan halusi välttämättä käydä uimassa meressä. Keli oli viileähkö, mutta kun suomalainen jotain päättää niin sehän ei sitä peru, perkule :D Siellä sitten käytiin, vesi oli todella suolaista ja kylmää ku mikä. Joonanin toivuttua shokista ja saatuaan vaihdettua vaatteet päälle lähdimme matkamuistokaupan kautta takaisin Koben suuntaan, ja kerkisin vielä illan oppitunneillekkin. Hieno reissu!

Lauantaina olin sopinut Joonatanin, Kajin ja Devinin kanssa mennä tutustumaan sake-tehtaaseen Okamotossa, mutta aamulla Joonatan ilmoitti että hänelle on pukannut kunnon kuume, joten Joonatan jäi valitettavasti ilman sakea. Tapasin pienen junasekoilun jälkeen Kajin ja Devinin saketehtaan läheisellä juna-asemalla, ja lähdimme siitä suorittamaan kierrosta tehtaaseen. Varsinainen tehdas paikka ei ollut, vaan enemmänkin näyttely siitä miten sakea tämän vuosisadan alussa valmistettiin. Hieno paikka, ja lopulta pääsimme itse maistelemaan sakea, ja testaamaan sakenvalmistajan pukua :D Täältä matka jatkui Nishinomiyaan karaokettamaan vaihtareiden kanssa, ja siitä vielä studiolle yöreenailemaan.

Outo-Juttu: Osa ihmisistä tietääkin jo varmasti tästä, mutta tässä pari viikkoa sitten tosiaan todella suositun japanilaisbändin SMAP:in yksi jäsenistä löydettiin puistosta humalassa lauleskelemassa ilman vaatteita. Onhan sekin vähän outoa, mutta oikeasti outoa on se että tämä juttu joutui täällä niin uskomattomaan median pyöritykseen, esim. TV-asemat muuttivat ohjelmiaan ja lisäsivät ylimääräisiä uutislähetyksiä vain kertoakseen tästä jutusta. Voi Kusanagi-parkaa :P

Huomenna lähden isäntäperheen kanssa taasen retkelle, tällä kertaa Hiroshimaan. Otanoshimi! Niin, saan Joonatanilta myöhemmin loput kuvat joten laitan ne tuossa parin päivän päästä.
 

Kevät on nyt kunnolla vauhdissa täällä, ja taas on kerinnyt vaikka mitä tapahtumaan. Ei muuta kun kirjailemaan!

Äiti ja Tiina tosiaan saapuivat Japaniin ensimmäinen päivä huhtikuuta. Jo tuolloin kelit olivat varsin mukavat, noin 20 astetta, joten saapuminen Suomesta tänne lämpimään oli varmasti joka tavalla positiivinen kokemus :D Repeilin jo lentokenttäbussia odotellessa Nishinomiyassa, olin sen verran monta kertaa matkannut lentokentälle ja takaisin samaisesta paikasta että lippuja myyvät sedät muistivat jo nimenikin! Toinenkin yllätys tuli bussissa kun Oskar pykäsi samaan bussiin isoisänsä kanssa, joka oli palaamassa juuri Ruotsiin japaninvierailultaan, samalla lentokoneella tietenkin millä äiti ja Tiina tulivat :D Noh, lentokentällä tosiaan tapasin matkalaiset pienen odottelun jälkeen ja lähdimme suuntaamaan Tennojin lähistölle missä useille suomalaisille jo tuttu ja "turvallinen" Raizan tarjoaisi luotettavia punkkiaan äidille ja Tiinalle ensimmäisen vajaan viikon ajan. Tavarat pudotettuamme hotellille lähdimme Nanbaan syömään reissun ensimmäiset okonomiyakit, löytyi todella mainio mestakin, jossa söimme todella hyvät lettuset. Tämän jälkeen lähdimme hetkeksi vielä kiertelemään Nanbaa ja Shinsaibashia, jonka jälkeen minun oli pakko lähteä suuntaamaan Umedaan ja siitä Takarazukaan, harjoittelemaan tulevan sunnuntain taikoesitystä varten. Torstai koulun ja taikon parissa, mutta perjantaina tapasin taas äitiä ja Tiinaa, tällä kertaa Umedassa, jossa tutustuimme Umeda Sky Toweriin, hapokkaan korkeaan rakennukseen jonka huipulta näki kirjaimellisesti puolet Kansaista. Täytyy vielä joskus pimeällä palata tonne, voi olla vieläkin hienommat maisemat. Seikkailimme tämän jälkeen vielä mm. Umedan Yodobashi-Kamerassa, jossa ihmettelimme erinäisiä härpäkkeitä. Illan pimetessä suuntasin taas Takarazukaan taikoa takomaan.

Lauantaina aamulla olin lupautunut mennä Kohamaan taiko-harjoituspaikan läheiselle koululle auttamaan matsurien kasaamisessa. Roudasimme erinäisiä tarvikkeita tapahtumapaikalle, kasailimme telttoja, huolsimme rummut ynnä muuta. Hommat saatuamme päätökseen tuli syötyä herkullista isossa padassa kypsytettyä curryä, pitäisi Suomen Armeijankin ottaa tuo curry valikoimaansa :D Lähdin käymään kotosalla pikaisesti, ja illemmalla palasin vielä viimeisiin harjoituksiin. Sunnuntaina sitten oli avata matsuri-kausi ja heittää ensimmäinen esitys taiko-porukan kanssa :) Vaikka kyse olikin melko paikallisesta juhlasta, oli porukkaa silti saapunut paikalle runsain joukoin. Myös Otousan, Okaasan, Äiti, Tiina, Joonatan, Sophie ja Joonatanin Okaasan olivat saapuneet paikalle katsomaan esitystä. Ennen taikoa ohjelmassa oli kaikenlaista muuta, mm. Japanin viheltäjämestari :D Ja hyvin vislasikin. Vingunnan loputtua, roudasimme taikot oikeille paikoilleen ja homma lähti käyntiin. Ensin yhden kappaleen esitti eläkeläisten taiko-ryhmä, jonka jälkeen me astuimme lauteille. Esitimme yhteensä 4 kappaletta, joista itse olin komessa mukana. Esitys meni varsin mainiosti näin ensikertalaiseltakin, ja yleisökin tykkäsi selkeäsi. Roudaamisen jälkeen jäimme vielä katsomaan hetkeksi pro-enka-laulajaa, joka esiintyi viimeiseksi, veti aivan uskomattomasti se naikkonen :) Esityksen loputtua menin syömään kaiten-sushit Joonatanin ja Sophien kanssa, josta siirryimme Nishinomiyaan luokkatoverimme Victorin syntymäpäiville. Valitettavasti en kerinnyt kauaa synttäreitä juhlia, sillä olin lupautunut illalla menemään takaisin Takarazukaan istumaan iltaa ja ruokailemaan taiko-porukan ja muiden matsurin järjestäjien kanssa. Ruokaa oli perijapanilaiseen tapaan aivan järjetön määrä, ja ilta meni todella rattoisasti. Hyvä päivä, ei voi muuta sanoa :D

Maanantaina sitten alkoi kevätlukukausi yliopistolla. Oli hieno mennä kouluun kun tietä reunustivat juuri kukkaan puhjenneet Sakurat :) Nyt kevätlukukaudella lukujärjestykseni on itseasiassa aika passeli, maanantaina ja perjantaina saa mennä myöhempään kouluun, ti-to ovat taasen perus ysin aamuja. Kieliopintojen lisäksi valinnaisia kursseja tuli otettua 4: Japanese Geography B, Japanese language and culture B, Japanese psychology, sekä Japanese usage, joka valmistaa JLPT 2 tasoa varten (japanese language proficiency test). Kaikki kurssivalinnat vaikuttivat todella onnistuineilta, ainoana vähän huonona puolena oli että Japanese language and culture-kurssilla käydää osaksi samoja aiheita kuin syksyllä samaisella A-kurssilla. Äiti ja Tiina lähtivät myös maanantaina Tokiota kohden, itsellä viikko meni kursseja alotellessa, rumpaloidessa ja salilla käydessä. Pääsin pitkästä aikaa salillakin kunnolla reenaamaan, olkapäässä oli ollut nimittäin useamman viikon jokin pieni tulehdus, mutta se lähti sitten parin viikon salitauolla ja ahkeralla kylmägeelin käytöllä :P Niin, ja tulipahan tuossa viikolla käytyä iltaa viettämässä Nishinomiyassa puistossa vaihtarien kaa, lämmittelyä Hanamia varten.

Niin siis mikä se Hanami onkaan? Suoraan käännettynä sana tarkoittaa kukkien katselua, ja sitä se juurikin on :D Ihmiset istuvat kirsikkapuiden alla nauttien ruokaa ja varsinkin sakea yömyöhään. Perjantaina siis päätimme ottaa mallia ja järjestää omat Hanamit vaihtareiden kesken. Samalla pääsimme tutustumaan uusiin vaihtareihin jotka tulivat nyt kevätlukukaudeksi tänne. Porukkaa tulikin todella kiitettävästi, lähes 30 ihmistä ja ilta meni todella mukavissa merkeissä seurustellen Sakuran alla nauttien tuotteita. Japanilaisistakin näki ihan uuden puolen kun lähes kaikki ihmisistä olivat hieman "katsoneet liikaa kukkia" :D Esim. osa porukasta polskuttelivat vaatteet päällä vieressä menevässä joessa. Hanameista osa porukasta suuntasi viimeisellä junalla Sannomiyaan baarittelemaan, itsellä kuitenkin puski sen verran väsymys päälle että suuntasin kohti kotia. Nigawan aseman nurkalla tapahtui sitten melko odottamaton enkountteri: tullessani ulos kaupasta iltapalojeni kanssa näin läheisen pyörävaraston nurkalla liikemiehen joka näytti kovin vihaiselta ja näytti potkivan varaston seinää. Kuitenkin lähemmäs päästyäni huomasin että kyseessä ei todellakaan ollut seinä, vaan toinen liikemies joka makasi maassa. Ei muuta kun juoksuksi paikalle auttamaan, potkiva kaveri ampaisi pakoon ja minä jäin auttamaan uhria. Onneksi ei pahemmin ollut käynyt, vaikka avoin silmäkulma kaverilla vuosikin aika pahasti. Oli kuulemma ollut täysin tuntematon kaveri tämä hyökkääjä. Noh, ambulanssi saapui pian paikalle, sitten poliisi, ja minä jäin selittämään tapahtumia poliiseille, joita oli reippaasti yli 10 paikalla. Selittelin tapahtumina siinä vajaan tunnin ajan jonka jälkeen pääsin sitten nukkumahan. Olipahan taas ilta :P Lauantai ja sunnuntai menivät lepäillessä, opiskellessa ja erinäisten lyömäsoitinten parissa.

Seuraavalla viikolla koulu käynnistyi kunnolla ja läksyt veivät aikaa aina iltaisin. Tapasimme myös eräänä iltapäivänä Joonatanin kanssa Hiroko-nimisen tytön, joka on tulossa Vaasaan vaihtoon ensi vuonna yhden toisen japanilaisen kanssa! Tykkäsi kovasti Suomesta ja Ruotsista, ja osasi jopa ruotsia puhua jonkin verran, suomi ei valitettavasti vielä taittunut. Sovimme kuitenki tapaavamme vielä uudestaan jossain vaiheessa. :) Kävin myös katsomassa Watchmen-leffan, oli jälkeenpäin ajateltuna varsin mainio leffa, vaikken ollutkaan ihan varma heti teatterista ulos päästyäni. Perjaintaina kävin syömässä yakinikut Äitin ja Tiinan kanssa, jotka olivat palanneet Tokion ekskursioltaan Osakaan, hotellikin oli vaihtunut klassiseen Nisseihin :P Lauantaina olikin sitten taas ohjelmantäyteinen ilta, ensimmäisenä oli ohjelmassa ruokailu Japanilaisessa ravintolassa isäntäperheen, äidin ja Tiinan kanssa. Oli todella hieno perinteinen ravintola jossa omassa huoneessamme söimme ties kuinka monen ruokalajin kaiseki-aterian, minun samalla kääntäessä keskustelua suuntaan ja toiseen. Herkuttelun ja jutustelun jälkeen saatoin äitin ja Tiinan Umedaan asti josta he jatkoivat Nambaan, minä taasen jäin Umedaan Izakayattelemaan Klasun, Sophien ja Joonatanin kanssa. Pienen arvonnan jälkeen päätimme jäädä aamuun asti, lennosta vaihtui yksi jäsenkin Klasusta Kajiin :D Suuntasimme Shinsaibashiin jossa etsimme käsiimme abstintti-baarin josta olin kuullut paljon hyvää. Olikin todella vihreä ja mukava mesta, ja yö kului rattoistasti absinttia nauttien, jutustellen ja hedelmänmakuista hookahia poltellen. Baarin mentyä kiinni kävimme vielä aamuyön pizzalla/curryllä ja junailimme ekoilla junilla kohti kotia. Wroom. Sunnuntaina aamun valjettua (kello 14.30 iltapäivällä) tapasin äitin, Tiinan ja Klasun Nishinomiyan asemalla, josta tarkoitus oli matkata vuorten yli erinäisin kulkuneuvoin Ariman onseneille. Junalla menimme Rokkon asemalle, josta tarkotuksena oli nousta vuorelle Rokko Cable Carilla. Tosin ennen sitä piti päästä tuolle junalle. Kysyin porukalta että haluavatko he kävellä vai ottaa jonkun kulkuneuvon, mutta kävely kuulosti kaikista hyvältä vaihtoeholtä, joten aloimme nousemaan kohti Cable Carin asemaa. Nousu oli odotettua pidempi ja jyrkempi, ja sain pientä kritiikkiä matkalla tästä (tosin taisin mainita nousun pituudeksi 20min, vaikka siinä taisinkin kestää n.50min *köh*. Joskus se muisti vaan pettää vähäisen). Noo, mukavat pohjalämmöt saaneena siirtyi ryhmämme sitten Cable Carin kyytiin, joka on itseasiassa juna joka kulkee rinnettä vinosti ylös. Päällä ihailimme maisemia hetkisen hienossa säässä, ja siirryimme bussilla seuraavalle etapille, joka oli ihan oikea Cable Car kulkien vuoren päältä Arimaan asti. Maisemat olivat päätähuimaavat vaunun kyydissä! Arimassa kävelimme vielä hetkisen ihaillen kaupunkia, jonka jälkeen siirryimme tuttuun ja turvalliseen Taiko no Yu:hun kylpemään. Olo oli kuin selkärangattomalla altaissa lilluessa, ja kun vielä söimme ateriat ennen lähtöämme, oli rentous huipussaan. Otimme taksin Arimasta Takarazukaan ja sieltä lähdimme kaikki omiin suuntiimme. Tiistaina käväisin vielä syömässä vikan kerran äitin ja Tiinan kanssa, heillä lento siis lähti Keskiviikkona takaisin Suomeen.

Outo-Juttu: Katselin eilen TV:stä ohjelmaa jossa arvailtiin tämän vuoden Golden Weekin hittituotteita. Olipa taas melko tajunnanräjäyttävää settiä :D Tuotteita olivat mm. koirien bento-boxit (useita eri makuja), kuorimahanskat (hanskat olivat itsessään röpyliäistä materiaalia, riitti kun hinkkasi hanskalla perunaa ja kuori lähti), syötävät lautaset (kestivät jopa soppaakin 30min hajoamatta) ja USB-bentolämmitin (bisnesmiesten suosikki).

Jatkosta vielä sen verran että tänä sunnuntaina on seuraava taiko-esitys. Esitykset itse asiassa, sillä yhdelle päivälle on mahdutettu 2 esitystä! Kiirettä pitää. Muita suunitelmia on vappuriennot seuraavana viikonloppuna, Joonatanillakin on jo sima kypsymässä, mums!

Ensi alkuun taas pahoitteluni myöhästyneestä päivityksestä, mutta kiire on ollut taas viime aikoina melkoinen. Isä ja Marja olivat tosiaan kylässä täällä Japanissa kymmenen päivää, heidän kanssaan tuli kierreltyä maita ja mantuja. Juuri kun kolme päivää sitten piti päivittää blogia niin netti lakkasi toimimasta ja sen sain kuntoon vasta pari päivää sitten. Noh kuitenkin, palataampa siihen mihin jäin viimeksi.

Kevätloma tosiaan alkoi tuossa 3 viikkoa sitten. Ensimmäisenä viikonloppuna Japaniin saapui kaverimme Jaakko, jonka kanssa kiertelimme tuossa ekalla lomaviikolla ympäriinsä Osakaa. Eka viikko meni kohtalaisen rennoissa meningeissä, ei pahemmin tullut tehtyä mitään todella erityistä, rentoilu oli viikon juttu :D Kävimme Klasun ja Eddien kanssa yhtenä päivänä (en enää muista mikä päivä:) kuitenkin katsomassa In Flamesin ja Lamb of Godin keikkaa, oli hyvä keikka kyllä. Keskiviikkona Joonatanin tyttöystävä Anki saapui myös Japaniin, ja perjantaina Isä ja Marja. Lähdin perjantaina aamusta heitä vastaan bussilla lentokentälle. Vähän aikaa odoteltuani he pääsivät läpi tullista ja jatkoimme yhdessä matkaa kohti Nambaa jossa heidän hotellinsa sijaitsi, kyseessä oli jo legendaksi muodostunut Business Hotel Nissei. Tämän jälkeen kävimme kiertelemässä Nambassa ja syömässä maukkaat tonkatsut. Väsymys alkoi painamaan Isällä ja Marjalla päälle, joten he jäivät Nambaan lepäilemään, kun taas minä suuntasin kohti Okamotoa, jossa oli tarkoitus juhlia Joonatanin syntymäpäiviä! Tapasin muun jengin Okamoton asemalla ja siitä suuntasimme bussilla ylös vuorta Joonatanin isäntäperheen talolle. Perillä odottivat hienot koristelut ja herkuista notkuva ruokapöytä. Ilta kului siellä rattoisasti syödessä, juodessa, lauleskellessa ja lahjoja avatessa. Suosituin lahja oli selkeästi hevosnaamari, joka olikin ahkerassa käytössä loppuillan ajan :D Kellon lähestyessä puoltayötä siirryimme Okamotosta Osakaan lauleskelemaan karaokea. Oli todella hauskaa, ainoa miinus oli että karaokekopin ilmastointi ei toiminut kunnolla, joten oli _melko_ kuumat oltavat.

Seuraavalla viikolla kiertelimme sitten Isän ja Marjan kanssa Kansaita ristiin rastiin, Osakassa tuli käytyä mm. Osakan linnalla, Kaiyukanissa ja Osakan historiallisessa museossa. Teimme myös päiväretkiä Naraan, Kiotoon ja Nishinomiyaan, ei niistä sen kummempaa, perus nähtävyyksien katselua. Sääkin suosi, ja erityisesti Narassa oli todella lämmin siellä ollessamme. Torstaina illalla kävimme koko Suomijengin voimin syömässä. Joonatanin isäkin oli saapunut Japaniin joten yhteensä meitä taisi olla lähemmäs 10 ihmisen porukka. Menimme Nambassa Nissei-hotellin lähellä sijaitsevaan kalaravintolaan, saimme paikallisiltakin suositteluja kyseisestä paikasta. Tilasimme porukalle sushilaivan, chankoa (pataruoka jota sumopainijat syövät), Marjalle kalattomana vaihtoehtona piffiä, sekä tietysti paljon erilaisia juomia. Oli taas herkullista, kaikki tykkäsivät, ja hinta oli todella huokea ottaen huomioon kuinka paljon söimme ja joimme yhteensä. Käväisimme vielä izakayassa parilla tämän jälkeen ja siitä me "nuoret" suuntasimme sitten vielä karaokeen loppuyöksi. Perjantaina teimme pienen kierroksen Nishinomiyassa tutustuen täällä olevaan isoon ostoskeskukseen ja yliopistoon. Täältä matkasimme sitten Kobeen syömään illallista isäntäperheen kanssa todella laadukkaaseen Japanilaiseen ravintolaan. Söimme herkullisen 8 ruokalajin kaiseki-aterian, ja samanaikaisesti tulkkasin japania suomeksi ja toisinpäin :D Hyvää harjotusta oli kyllä ja juttua piisasi koko illan,olisi piisannut varmaan vielä enemmänkin :P Lauantaina kävimme juhlimassa isän syntymäpäivää hotellin lähellä sijaitsevassa baarissa. Isä ja Marja olivat aiemmin viikolla jo eksyneet kyseiseen baariin ja tavanneet siellä japanilaisen salarymanin nimeltä Shinya. He olivat tällöin kutsuneet  tämän tänä lauantaina synttäreille samaiseen baariin, joten sinne siis mentiin. Toimin taasen tulkkina useamman tunnin ajan, mutta mikäs siinä kun oli hyvää juttua sekä antimia. Viikonloppu meni sitten pääasiassa ostoksia tehdessä, Maanantaina sitten kävin saattamassa Isän ja Marjan lentokentälle. Oli kuulemma todella hyvä reissu, yokatta ^^

Viime viikon alkupuolella otin taas sitten rennosti soitellen taikoa ja normirumpuja. Joonatanin ja Ankin palattua Tokiosta, lähdimme keskiviikkona käymään ottamassa 2 oton tuolla Universal Studios Japanissa. Tällä kertaa olimme viisastuneet ja käytimme laitteisiin mennessä "single linejä", jotka ovat tarkoitetut suuremmilta jengeiltä ylijääville yksittäispaikoille. Oli kyllä erittäin viisas valinta, tuntien odottamisen sijaan pääsimme about 10 minuutissa laitteisiin, tuli kyllä hajoiltua siihen että miksi viime kerralla odotimme useita tunteja. Oh well. Hetken laitteita kierreltyämme kävimme syömässä USJ:n "Irlantilaisessa" ravintolassa, jossa kumma kyllä tarjottiinkin Omuraisua eli riisiomeletteja. Noh, tilasimme sitten isot omuraisu-setit. Sen lisäksi joimme Klasun kanssa "half-yard":it vihreätä olutta :D Tsekatkaa kuvista. Takaisin laitteiden pariin tämän jälkeen jossa pyörimmekin sitten vielä pimeän tuloon asti. Katsoimme vielä studiostin iltaparaatin, joka oli kyllä happoisin koskaan, ja palasimme Osakaan nauttimaan izakayan tuotteista. Perjantai-aamusta Anki lähti paluumatkalleen Suomeen, ja me Klasun kanssa keksimme illalla mennä katsomaan All That Remainsin ja Dragonforcen keikkaa :D Oli kyllä viihdyttävin keikka missä oon ollut, täytyy myöntää. Keikan jälkeen kävimme vetämässä aivan törkeän hyvät purilaiset Osakan Hard Rock Cafessa. En ollut oikein varma että jäisinkö yöksi hengailemaan, mutta meno oli niin hyvä siinä vaiheessa että tulihan sitä taas :D Suuntasimme Rock Rockiin katsomaan josko Dragonforcen kavereita löytyisi sieltä, aika useasti bändien jäsenet menevät meinaan keikkojen jälkeen juurikin tuonne. Ei löytynyt valitettavasti, mutta hengailimme muutaman Klasun kaverin kanssa baarissa parisen tuntia kuitenkin. Tämän jälkeen korvahermoa alkoi siihen malliin raastaa että oli pakko vaihtaa maisemaa hetkeksi, suuntasimmekin ensin vähän rauhallisempaan baariin nimeltä Balabushka, ja sieltä aikaisemmin bongaamaamme saunaan, joka sijaitsi erään kapselihotellin yhteydessä. Löytyt ja furot tekivät terää neljän aikaan aamusta. :D Sitten takaisin Umedaan ja kotiin nukuskelemaan. Sunnuntaille sattui vielä sitten Sophien syntymäpäivät, juhlimme n.15 hengen voimin izakayassa ja karaokessa. Oli uuvuttava viikonloppu. :P

Outo-Juttu: Suomalaisiakin on ollut julkisuudessa Japanissa viime aikoina: http://www.japanprobe.com/?p=9460 Mitähän tämäkin herra oikein ajatteli :D

Tämä alkuviikko on mennyt taas rentoillessa, vähän opiskeluakin on tullut harrastettua. Huomenna äiti ja hänen ystävänsä Tiina tulevat Japaniin, joten tekemistä piisaa tästäkin eteenpäin. Pitää myös harjoitella sunnuntain Taiko-esitykseen. Maanantaina sitten alkaa koulukin taas. Ganbarimasu!

Eli harusame, eli kevätsade. Täällä tosiaan talvi alkaa kohta kääntymään kevääksi, jonka tunnistaa mm. juurikin näistä sateista ja kukkivista luumupuista. Noh, intensiivikauden opiskelut ovat kuitenkin täydessä vauhdissa, vielä viikko ja sitten alkaa kevätloma jolloin tänne Japaniin onkin tulossa paljon vieraita Suomesta.

Edellisenä perjantaina Okaasan ja Otousan lähtivät käymään Hong Kongissa katsomassa erästä vaihtaria joka oli oleskellut täällä aikaisemmin, joten oleskelin täällä yksin tiistaihin asti. Rankan kouluviikon jälkeen perjantaina oli suunitelmissa lähteä illalla ulos kuuden hengen voimin. Aikaisemmin päivällä Oskar lähetti kuitenkin viestiä että hänen isäntäperheensä äiti ei pääsekkään kabukiin hänen kanssaan, joten pienen mietinnän jälkeen lähdin sitten ilmaisreissulle kabukia katsomaan. Matkasin koulun jälkeen Osakan Nambaan, jossa teatteri sijaitsi. Esittäjäryhmän nimi oli Hanakata-Kabuki, ja esitykseen kuului hyvinkin erilaista näytelmää. Ensimmäisenä oli vuorossa näytelmä nimeltään Fubukitôge, joka kertoi metsän keskellä sijaitsevaan mökkiin lumimyrskyltä suojaa hakevasta parista, ja heitä etsivästä vaeltavasta uhkapelurista. Varsin tunnelmallinen ja hauska näytelmä, vaikka ei kaikkea ymmärtänytkään puheesta. Seuraavana oli vuorossa melko rauhallinen Sanemori Monogatari, joka sijoittuu Genpei-sodan aikaan (1180-1185), jossa Heike ja Genji klaanit taistelivat keskenään.Näytelmä kertoi kahdesta Heike-klaanin soturista, ja heidän saapumisestaan maatalolle etsiessään Genji-klaanin jäseniä. Erityismaininta täytyy antaa näytelmässä esiintyneelle "hevoselle", joka oli 2 miestä hevospuvussa. Hoitivat hommansa oikeasti todella vaikuttavasti, ja ratsastipa päähahmo tällä hevosellakin tarinan lopussa. Viimeinen näytelmä, Kumo no ito Azusa no Yumihari, kertoi hämähäkkidemonista ja sitä vastaan taistelevista sotureista. Vauhdikkain ja mielestäni ehdottomasti paras näistä kolmesta näytelmästä, osittain kyllä siitä syystä että muissa oli enemmän vaikeasti ymmärrettävää dialogia :) Teatterista jatkoimme sitten tapaamaan Joonatania, Jaredia, Sophieta, ja Sophien japanilaista kaveria Yukaa. Suuntasimme aluksi syömään maukkaat Yakinikut, josta lähdimme sitten kiertelemään baareja. Ilta kääntyi taas rattoisasti aamuksi Nambaa ja Shinsaibashia kiertäessä, hauskaa oli! :P

Lauantai menikin sitten lorvaillessa, mutta sunnuntaina tulikin saatua taas aikaiseksi. Lähdimme päivällä Joonatanin kanssa pitkästä aikaa patikoimaan vuorille, teimme noin 4 tunnin lenkin. Menin päivällä Joonatanin perheen talon lähelle josta lähdimme nousemaan vuoren rinnettä Rokko-vuorta kohti. Joonatan teki kunnon armeija-ratkaisun ja pakkasi rinkkansa lähes täyteen, minä tyydyin vähän kevyempään kuormaan koska ei ollut hetkeen tullut tuolla vuorilla pyörittyä. Noin puolen tunnin nousun jälkeen Joonatan puhkui jo kuin armeijan leirillä konsanaan. Noh, pääsimme kuitenkin vuoren päälle suuremmitta ongelmitta. Päältä löysimme mm. näkötornin, jonkinlaisen TV-keskuksen, ja puiston mihin oli ammuttu tykkilunta ja tehty liukumäki lapsille. Pienen pyörimisen jälkeen aloitimme laskun, oli vähän jännittävää maassa olevien liukkaiden lehtien ja reitin jyrkkyyden ansiosta, mutta perille päästiin loppujenlopuksi turvallisesti.
Sunnuntaina illalla kävin myös taiko-harjoituksissa, opin jo yhden kappaleen kokonaan ja toistakin osan.

Tiistaina kävin taas taiko-harjoituksissa, ja tällä kertaa tapasin myös senseinkin. Odotellessani opettajaa saapui paikalle myös nainen lapsensa kanssa. Luulin ensin että tämä nainen oli jonkin ryhmän jäsenen puoliso, mutta yllätys olikin melkoinen kun tämä pieni japanilaisnainen rupesikin asettelemaan taikoja paikalleen. Kävikin ilmi että sensei jonka olin viime vuonna tavannut, ei opettanutkaan enää täällä, vaan tämä kyseinen nainen oli uusi opettaja. Noh, mikäs siinä, todella taitavasti osasi opettaa, tosin en voinut osallistua vielä kaikkien kappaleiden harjotteluun koska en niitä kaikkia vielä ollut kerinnyt opiskelemaan. Noh, mutta oli hauskaa kuitenkin.
Seuraavana päivänä kävimme Sophien kanssa katsomassa 20th Century Boysin 2-osan, ei valitettavasti ollut ihan niin hyvä kuin ensimmäinen.

Tänä viikonloppuna tuli mm. käytyä Nambassa näkemässä Suomesta tulleita kavereita, Ainoa ja Pasia, jotka olivat matkailemassa Japanissa. Kävimme kiertelemässä Nambaa ja syömässä hyviä juttua, kuten asiaan kuuluu :P Tuli myös treenattua paukuttamista monessa muodossa, ensin lauantaina yksin rumpaloidessa, sunnuntaina päivällä bändin kanssa, ja illalla taikotreeneissä Takarazukassa.

Outo-Juttu: Japanilaistyttöjen (naisten) puketuminen. Vaikka kuinka kylmä keli olisi niin noudatetaan tätä nykymuotia johon kuuluu japanissa lyhyet hameet. Sain sisäpiirin tietoakin asiasta, perhanan kylmiä ne kuulemma on näin talvella mutta muodin takia pitää kuulemma kärsiä :P Niin ja tulipa nähtyä tällä viikolla lyhyin hame koko reissulla, oli käytännössä vyö :D Melkosta.

Tervehdys taasen kaikille. Nyt on Euroopan reissut takana ja palasin tosiaan Japaniin lauantaina 7.päivä. Voisin ensin kertoa vähän tuosta Suomen reissusta ja valottaa sen jälkeen hieman jatkoa täällä päässä. Pahoitteluni myös siitä ettei blogia ole hetkeen päivitetty, mutta olin tosiaan hyvin kiireinen tuolla Suomen päässä. Tästä eteenpäin lupaan taas päivitellä vähintään viikottain tätä. Saatte lähettää ukaaseja jos ei päivity :D

Suomessa tosiaan tuli tehtyä kaikenlaista mitä ennen reissua suunnittelinkin, siis pelailua, ihmisten tapailua, juhlimista ja rentoutumista. Ei siitä sen kummempia. Niin ja tosiaan Ranskassa tuli pyörähdettyä pelailemassa pokeria Deauvillen EPT-turnauksessa. Oli mukava reissu kyllä, valitettavasti putosin pääturnauksesta toisena päivänä, mutta oli todella mukavaa pelata kunnon turnausta ja yleensäkin livepokeria pitkästä aikaa. Muita kuvia en ole vielä ottanut täältä joten voisin pari kuvaa laittaa tuosta Deauvillen kaupungista, todella hieno paikka. Harmi vaan että nyt ei todellakaan ollut sesonkiaika, joten itse kaupunki oli kohtalaisen kuollut.

Sitten tosiaan kuulumisia täältä Japanin päästä. Saavuin tuolloin 7.päivän aamusta tänne Japaniin, sää oli mukavat 10 astetta ja aurinkoista, joten ei voinut kelistä ainakaan valittaa. Valitettavasti olo ei ollut ihan huippu sillä oli vielä vähän flunssaa päällä ja onnistuin vielä Suomessa kuntosalilla niksauttamaan niskani melko epämiellyttävästi ja se vähän vaivaili tuossa lennolla. Noh, näistä asioista huolimatta oli mukava palata, otin lentokentältä bussin Nishinomiyan asemalle josta Otousan haki minut. Siitä sitten suoraan unille. Soitin bussista Joonatanille ja sovimme että lähtisimme illalla käymään Osakassa tsekkaamassa Japanin iltaa pitkästä aikaan ja vaihtamassa kuulumisia. Noh, 4 tunnin unien jälkeen heräsin siinä vähän ennen kuutta Japanin aika ja lähdin suuntaamaan Osakaan. Umedasta menimme pienen neuvottelin jälkeen Nambaan, hetken pyörittyämme päätimme täyttää itsemme kaiten-sushilla ja oluella. Vaikka vannoin ennen Osakaan tuloa että menisin varmasti viimeisellä junalla takaisin, kaiten-sushin, oluen, yleisen japanifiiliksen ja Joonatanin suostuttelun yhteisvaikutus sai minun muuttamaan mieleni ja jäämään aamuun asti Nambaan, tosin tätä vetoa kaduin sitten koko seuraavan viikon. :D Kuitenkin suuntasimme Nambasta Shinsaibashiin kiertelemään. Löysimme myös erittäin mielenkiintoisen baarin, joka oli käytännössä pieni koppi johon mahtui ehkä 15 ihmistä maksimissaan. Kyseinen baari oli omistettu klassiselle metallille, ja baarissa olevalla näytöllä pyörivät jatkuvasti mm. Rainbown, Iron Maidenin ynnä muiden klassisten hevibändien keikat. Valitsimme itse myös useita keikkoja katsottavaksi, mielenkiintoisimpana Children of Bodomin keikka Koreasta vuodelta 2002, ei varmasti löydy monesta paikasta kyseistä taltiontia. Todella hyvä keikka vaikutti olevan. Jatkoimme matkaa vanhaan tuttuun RockRock-baariin lähistöllä Klasun soitettua että oli tulossa sinne myös. Hengailimme siellä jonkin aikaa jonka jälkeen suuntaismme vielä Klasun ja hänen espanjalaisen kaverinsa Eddien karaokeen loppuillaksi. Oli hauska reissu mutta flunssa tosiaan iski takaisin seuraavana päivänä, joten ei ehkä niin viisas veto kuintekaan :(

Noh seuraava viikko meni sitten jet-lagista toipuessa, flunssaillessa ja talven intensiivijaksoa aloitellessa. Tässä on nyt tosiaan kuukauden pätkä jolloin on joka päivä japania, erinäisissä muodoissa. Tehtävää piisaa kyllä, onneksi kahden ja puolen viikon päästä alkaa taas loma. Noh takaisin olennaiseen, viikko siis meni pääasiassa koulujuttujen parissa. Viikonloppuna tuli käytyä soittelemassa kerran porukalla ja kerran yksinäni. Sunnuntaina minä ja Sophie menimme Joonatanin isäntäperheelle katselemaan pari elokuvaa jotka olin ostanut, Detroit Metal City, sekä 20th Century boys part1. DMC oli kyllä hauska, mutta vähän leffaa latisti se että oli nähnyt animen ja leffan tapahtumat seurasivat aikalailla samaa kaavaa. 20th Century boys oli mielestäni varsin onnistunut tuotos, pitää mennä katsomaan tällä hetkellä leffateattereissa pyörivä kakkos-osakin. Lähdin Joonatanilta kuuden maissa suuntaamaan Takarazukaan jossa Taiko-treenini taas jatkuivat. Ensin kävin lämmittelemässä seniori-kurssilaisten kanssa, he innoissaan kutsuivat minua Riku-chaniksi, mistäköhän sekin sitten johtui :D Noh kuitenkin, tämän jälkeen oli normaalit harjoitukset, opiskelin yhden kappaleen kokonaan ja osan toista. Erittäin onnistuneet treenit siis. Kehuja tuli myös muilta soittajilta, olivat ihmeissään kun opin kappaleet niin nopeasti :) Noh, jatkossa tosiaan rupean käymään tuolla ainakin kerran viikossa, ja ehkäpä tosiaan keväällä pääsen esiintymäänkin. Katsotaan nyt ;) Tiistaina tuli muuten käytyä japanilaisessa leffateatterissa ekaa kertaa, katsottiin leffa nimeltä ララピポ, joka on katakana-väännös lauseesta "a lot of people". Ja olihan siinä, palon ihmisiä siis. Erittäin hauska leffa, suosittelen :D

Outo-Juttu: Japanilaiset leffateatterit. Hämmästyin tiistaina suuresti teatterissa. Ensinnäkin, teatterin myytipisteestä sai ostaa tuoppiolutta mukaan leffaan :D Toiseksi, teatterissa jossa oltiin sai itseasiassa valita ottiko yksittäispaikan vai "sohvan" josta leffa voi katsoa. Pitihän sitä sohvaa testata, oli kyllä mukava. Eli siis, ei muuta kun katsomaan japanilaisia leffoja sohvalta olut kourassa :D

Uusi vuosi ja uudet blogipäivitykset! Uudenvuodenaatto täällä Japanissa sujui kohtalaisen rauhallisissa merkeissä. Lähdin aattoiltana suuntaamaan Nishinomiyasta Hirakataan, Tuiren ex-isäntäperheen luokse. Tarkoituksena oli viettää leppoisaa iltaa ja mennä myöhemmin käymään Fushimi Inarilla, joka on kaupankäynnille pyhitetty temppeli Hirakatan ja Kioton välissä. Saavuin Hirakataan vähän yhdeksän jälkeen, ja suuntasimme Tuiren, Mirjan ja Tuiren intialaisen kaverin kanssa perheen talolle. Ilta kului siinä rattoisasti katsellen uudenvuoden ohjelmia TV:stä, juoden sakea ja jutellen Japanilaisten kanssa jotka perheen lisäksi liittyivät joukkoomme illan aikana. Vuoden vaihduttua nautimme perinteiset uudenvuoden sobat, maistuivat kyllä selkeästi uudellevuodelle :P Hetken päästä lähdimme suuntaamaan junalla Fushimi Inarille. Uusivuosi on myös siinä mielessä hieno, että se on ainoa yö jolloin Japanin junat kulkevat. Fushimi-Inarille päästyämme jatkoimme suoraan temppelille. Porukkaa oli liikenteessä todella paljon, ja tunnelma oli kyllä jotain muuta mitä olin aikasemmin kokenut. Kävimme temppelillä toivomassa hyvää onnea tulevalle vuodelle, hakemassa ennustukset ja kiertelimme temppelin ympärillä tutustumassa Fushimi Inarilla sijaitseviin portteihin, jotka muodostavat käsittmättömän pitkiä ”kujia” temppeliä ympäröivillä mäillä. Paluumatkalla nappasimme herkulliset takoyakit, ja nautimme lämmitettyä sakea, joka kyllä sai lämmön palaamaan jäseniin kylmässä yössä :) Fushimi Inarilta suuntasin sitten aamun sarastaessa takasin kohti Nishinomiyaa.
 

Pari seuraavaa päivää meni sitten opiskelun merkeissä ja uudenvuoden ruokaa syödessä. Aamulla söimme Zounia, joka on kulhollinen keittoa johon on lisätty Mochia, kanaa, ja kasviksia. Oli melko mautonta kyllä, mutta niin kai sen japanilaisen uudenvuoden ruoan kuuluukin olla :P Noh, iltaisin sitten nautimme Osechi-ryouria, johon sisältyy ties kuinka montaa sorttia erilaisia herkkuja. Oli kyllä maukasta, söimme samoja ruokia useamman päivän ajan, niinkuin suomalaiset jouluna.
 

Sunnuntaina 4. päivä lähdimme isäntäperheen kanssa ajelulle aamuvarhaisella, suuntanamme Isen pyhäkkö, joka sijaitsee Nishinomiyasta noin kahden ja puolen tunnin ajomatkan päässä itään. Isen pyhäkkö on Japanin pyhäköistä se pyhin ja arvostetuin, omistettu auringonjumalatar Amaterasulle. Löydettyämme parkkipaikan kävelimme hetken temppelialueelle, Ise oli myös hyvin ruuhkainen uudenvuoden ansiosta. Itse pyhäkkö erosi hyvinkin paljon muista näkemistäni temppeleistä, sillä se oli hyvin vaatimaton alue metsän keskellä. Vaikka porukkaa oli Paljon, välittyi alueesta silti rauhallinen tunnelma. Isen pyhäkössä on myös se erityispiirre, että se puretaan, siirretään ja rakennetaan uusiksi aina 20 vuoden välein, Kiersimme temppelialuetta jonkin aikaa, päätemppelin porttien sisään eivät kuitenkaan pääse kuin papit ja harvat ja valitut henkilöt. Temppelin jälkeen lähdimme läheisille ostonkaduille syömään ja katselemaan kauppoja. Kävimme myös museossa, jossa oli nukkeja ja lavasteita käyttäen tehty kopio Edo-kauden Isestä. Varsin hieno mesta oli kyllä ja todellakin näkemisen arvoinen. Tämän jälkeen sitten ajelimme takasin Nigawaan ja söimme siellä viimeiset uudenvuoden ruoat.
 

Seuraava viikko meni sitten tentteihin lukiessa ja niitä tehdessä. Esseitä tuli myös väsättyä ja ei kyllä pitkästymään päässyt. Tai pääsi mutta tekeminen ei loppunut :D Perjantaina lähdimme rupeaman päätteeksi Kobeen syömään ja karaokeilemaan. Tapasimme Joonatanin kanssa Kobessa ison jengin johon kuului vaihtareita, Outi, sekä Outin poikaystävä ja kaksi kaveria, jotka olivat viettäneet jo jonkin aikaa lomaillen Japanissa. Kävimme ensin syömässä ”sisälmyspannun”, josta joskus aikaisemmin blogissa taisin mainitakkin. Tämän jälkeen suuntasimme Koben legendaariseen karaokemestaan, josta nuo kuvatkin ovat tuolta alkureissusta. Ilta muuttui laulaessa aamuksi, ja hauskaa oli. Lauantaina jatkoin taas lukuja päiväsellä, illalla suuntasin Nishinomiya Gardensiin tekemään tuliaisostoksia, sillä keskiviikkona oli tarkoitus lähteä Suomeen ”lomailemaan” :D Käytiin Klasun kanssa myös syömässä italialaiset mätöt Gardensilla. Sunnuntain ohjelma oli lisää lukua, ja iltapäivällä lähdimme katsomaan Takarazukaan teatteria. Tällä kertaa vuorossa oli Korealaiseen tarinaan perustuva näytelmä, ”The Legend of the Great King and Four Gods”, oli mielestäni ehkä jopa parempi kun aikaisempi Genji Monogatari, ja pysyin tällä kertaa juonessakin huomattavasti paremmin mukana. Paikatkin olivat paremmat, aivan eturivissä yläparvella. Ei voi valittaa :P

Maanantaina jatkoin vielä lukujani tiistain viimeisiä tenttejä varten. Tentit tehtyäni palasin pakkailemaan kävin koululla hyvästelemässä porukkaa joilla loppui vaihto nyt, ja kävimme vielä Joonatanin ja Klasun kanssa illalla vetämässä maukkaat Okonomiyakit ja juustokakut. Siitä kottin ja nukkumaan. Tänään aamulla sitten heräilin ennen kasia, huitaisin leivät naamaan ja lähdin Otousanin kyydissä Nishinomiyan asemalle asti josta nappasin shuttle busin Kansain lentokentälle. Kentältä tein viimeiset ostokset ja etenin lähtöportille. Tapasin Mirjan myös lähtöporttien luona, hän oli lähdössä samalla koneella takasin Suomen suuntaan. Nyt tällä hetkellä istuskelen täällä lentokoneessa ja kirjottelen tätä juttua :) Saas nähdä miten kestän Suomen pakkaset ja jet lagit. Pari päivää menee varmaan palautuessa. 6.2. suuntaan sitten takaisin Japaniin, jossa alkaa seuraavana maanantaina japanin kielen intensiivikurssi, kuukausi armotonta kielen opiskelua :)
 

Outo-Juttu: Japani, tuo robotiikan luvattu maa. Uusin innovaatio tällä alalla on puku, joka avustaa maanviljelijöitä kasvisten nostossa! Kurkatkaapa ja hämmästykää: http://www.japanprobe.com/?p=8199
 

Suomessa on nyt suunnitelmissa nähdä kavereita, soitella, pelailla erinäköisiä pelejä ja ehkäpä vähän jopa bilestää. Ja jos vaikka itsenäisesti tulee vähän opiskeltuakin... :D Kauan en kuitenkaan laakereillani pääse lepäilemään, sillä maanantai-aamusta lähtee lento Ranskaan, jossa suuntaan kanaalin rannalle Deauvillen kaupunkiin, jossa olisi tarkoitus lätkiä korttia lauantaihin asti :) Saatan päivitellä nyt blogia vähän harvemmin, kun tuolla Suomen päässä ei mitään kovin hätkähdyttävää varmasti tapahdu, mutta varmasti ainakin tuosta Ranskan reissusta teen jonkinlaista päivitystä. Hyvää alkanutta vuotta kaikille blogin lukijoille! Niin ja kiitos paljon blogia kommentoineille, kyllä taas jaksaa tänäkin vuonna kirjoitella kun tietää että porukka tykkää :) Som moro!

Joulunhan se sitten pukkasi! Ja kylläpä tässä onkin kaikkea kerinnyt tapahtua, alotetaampa vaikka 19.päivä perjantaista.

Perjantaina oli käytännössä viimeinen koulupäivä, joten opiskelufiilikset olivat jo kohtalaisen matalalla. Kävin kuitenkin viimeisillä tunneilla pitämässä ryhmämme kanssa esitelmän Japanin nuorten käyttämästä kielestä, oli ihan onnistunut esitys, ja esitelmää tehdessäkin oppi kaikenlaista slangia mitä ei aikasemmin tiennyt. Lähdin tuntien jälkeen Kobeen nauttimaan iltaa izakayaan muutamien dormissa asuvien ihmisten kanssa. Illan erikoisin episodi koettiin kun toinen korealaisista tytöistä kävi kaikki humalatilan vaiheet läpi noin puolessatoista tunnissa, siis humaltuminen, pahoinvointi, sammuminen, krapula ja taas hyvä tila. Joillekkin aasialaisille tuo alkoholi ei vaa todellakaan sovi :P Menimme dormille vielä hengailemaan hetkeksi. Pääsimme myös ratkaisemaan arvoitusta sillä joku oli jättänyt toisen korealaisen oveen kukkakimpun ja mysteerisen kortin ilman nimeä :D

Lauantaipäivä meni relatessa, illalla tuli kuitenkin lähdettyä Okamoton kaupunkiin Nishinomiyan ja Koben välissä. Me Suomalaiset olimme saaneet kutsun joulujuhlissa Joonatanin uuden isäntäperheen luokse syömään jonne siis suuntasimme. Isäntäperheen äiti tuli hakemaan meidät juna-asemalta, ja lähdimme kipuamaan autolla kohti vuoren rinnettä. Noin 10 minuutin kruisailun jälkeen pääsimme talolle joka oli todella hieno talo korkealla vuoren rinteellä. Menimme sisään ja tutustuimme perheeseen, ja saimme esittelykierroksen taloon. Löytyi mm. 65 tuumainen jättitelkkari, yli 1000 dvd:tä, sakura-chan niminen papukaija joka osasi puhua ja lopuksi Joonatanin uusi huone josta oli aika mahtava näköala. Perheen aikuisten lapsien saavuttua söimme mahtavan aterian ja keskustelimme kaikesta Suomeen ja Japaniin liittyen. Myös Joonatanin perheelle lahjoittama lakkalikööri oli menestys. Myöhemmin katselilmme myös nauhoitettua TV-ohjelmaa joka kertoi suomen joulusta ja pelailimme WII:llä mm. Mario Kartia. Kellon lähestyessä kahtatoista saimme kyydin perheen äidiltä takaisin asemalle, kiittelimme kovasti ja hymy suussa junailimme kohti kotia.

Sunnuntaina ohjelmassa oli iltasella jo aikaisemmin blogissa mainitsemani Sadato-sensein ja erään toisen Kangakun Sensein pienimuotoinen Bounenkai (忘年会), joka kanjeilla kirjoitettuna tarkoittaa "vuoden unohtamisen tapaamista", josta voi päätellä jo paljon :D Tapasimme Nishinomiyan asemalla, Senseiden lisäksi mukana oli muutamia nykyisiä ja entisiä oppilaita Kangakusta. Saimme autokyydin ravintolalle joka oli hieman erilainen kuin mitä olen aikaisemmin nähnyt. Yläkerrassa sijaitsi keittiö, josta sai itse hyllyltä valita mitä meille valmistettaisiin. Yläkerrassa oli myös suuri "juomakauppa" josta sai itse ottaa pullon mukaansa alakertaan. :D Senseit nappasivat heti pari pulloa kyytiin, jonka jälkeen tilasimme erinäisiä ruokalajeja, pääruuan ollessa nabea. Alakerrassa ilta sitten kuluikin rattoisasti mitä erinäisten puheenaiheiden parissa, ja aina tietyin väliajoin Senseit kävivät hakemassa lisää juomaa yläkerrasta, taaten etteivät suut pääsisi kuivamaan missään vaiheessa. Oli taasen hauskaa ja sovimme että näemme Sadato-senseitä vielä ennen kuin Outi palaa Suomeen.

Maanantain oli vielä yksi tunti koulua, jossa katselimme lopun elokuvasta Minna no Ie. Todella hyvä elokuva mielestäni, suosittelen lämpimästi, kertoo erään pariskunnan talonrakentamis-operaatiosta ja siihen liittyvistä kommervenkeistä. Tuntien loputtua suuntasimme Oskarin kanssa Kobeen ja sieltä Koben satamassa sijaitsevaan Ikeaan, tarkoituksena ostaa kunnon satsi perinteistä skandinaavista jouluruokaa Onsen-joulubileitämme varten. Ja kyllä sitä mukaan tarttuikin, mm. glögiä, graavilohta, kinkkua, silliä, homejuustoa, pipareita yms! Klasu ja kaverinsa Niklas hakivat myös samalla reissulla joulukuusen Ikeasta asuntolalleen :D Kävimme tämän jälkeen vielä pyörähtämässä yhdessä toisessa ruokakaupassa, kävimme Koben kiinalaisessa kaupunginosassa nautiskelemassa hyvät kiinalaiset mätöt ja kannoimme tämän jälkeen hyvin raskaat Ikean paperikassit koteihimme odottelemaan keskiviikkoa.

Tiistaina lähdin päivällä opastamaan Tuirea ja Mirjaa (japanologi Vaasasta myöskin, Tuiren serkku) Koben saloihin. Lähdimme Sannomiyan asemalta ostoskatuja pitkin kohti Koben Nankinmachia, jossa söimme mysteeriset mustat Nikumanit (pulla jossa on lihaa sisällä). Pienen mietinnän jälkeen päätimme palata kohti Sannomiyaa ja nousta köysiradalla ylös Nunobiki Herbal Parkiin jossa olin jo aikasemmin käynyt, mutta hienoja maisemia lähtee aina mielellään katselemaan uusiksi. Oli myös mukava pienessä flunssassa haistella hajumuseossa erinäisiä yrttejä sun muita. Alas palattuamme Tuire ja Mirja lähtivät takaisin Osakaan, minä taasen suuntasin Joonatanin asuntolalle jossa korealaiset tytöt järjestivät joulujuhlat, korealaisen ruuan kera. Oli todella maukkaita tulisia herkkuja, kyllä siinä joulufiiliksiin pääsi vaikka ei ihan perintestä jouluherkkua ollutkaan :D

Keskiviikko! Joulu! Kyllä vain, odotus huipussaan, tuleeko lahjoja, vai antaako pukki risuja?! Kävin Oskarin isäntäperheen talolla vielä aamulla valmistelemassa ruuat, jotka pakkasimme sitten kasseihin Arimaan kuljetusta varten. Olimme siis menossa seitsemän suomalaisen ja yhden ruotsalaisen voimalla Ariman Grand Hoteliin viettämään joulua rentoutuen, syöden ja pulikoiden. Tapasimme Takarazukan asemalla Mirjan, Tuiren ja Klasun ja suuntasimme Arimaan bussilla,  jossa Lotta, Lotan sisko Laura ja Lotan äiti Pirjo jo odottivat meitä muita. Bussissa Klasua luultiin jo erään lapsen toimesta joulupukiksi, parta ja tonttulakki tekivät tehtävänsä :D Hotelli oli todella hieno ja huone kyllä ylitti täysin odotukseni. Ei muuta sitten kuin tonttulakit päähän ja ruuat esille. Maukkaat herkut olivatkin, jälkiruuaksi vedimme vielä Mirjan ja Tuiren tekemät perinteiset japanilaiset joulumansikkakakut.  MUMS. Lotta on itseasiassa kirjottanu joulusta niin hyvin omaan blogiinsa että annan linkin tänne ja säästän itseäni kirjoittamiselta, sieltä löytyy kaikki tarpeellinen :D ( http://lottimus.blogspot.com/ )  Mutta isoiso kiitos kaikille osallistujille, oli todella hauska ja erilainen jouluaatto, kyllähän ton tulee aina muistamaan :)

Torstaina heräilimme aamusella yllättäen taas syömään! Tällä kertaa kyseessä oli hotellin buffet-aamiainen, jossa pystyi kyllä täyttämään mahansa ties minkälaisilla herkuilla Japanista ja muualta. Herkuttelun jälkeen palasimme huoneeseemme ja rupesimme pikkuhiljaa pakkailemaan tavaroita. Lotan jengi lähti suuntaamaan kohti Osakaa, tarkemmin ottaen Universal Studios Japania. Me muut mietimme hetkosen ja tulimme siihen tulokseen että pienen lepotauon jälkeen suuntaamme Umedaan joulukaraokeen viidestään. Tulikin laulettua kunnon läjä joululauluja, kyllä sen näinkin voi siis tehdä :) Jälkeenpäin suuntasimme syömään (jouluisat) jäätelöannokset läheiseen ostoskeskukseen, sain myös samalla liike-idean uudenlaisen extreme-jäätelöliikkeen avaamisesta :D

Perjantaina meni rentoutuessa ja toipuessa joulun aiheuttamasta rankasta rasituksesta :D Tein myös päätöksen lähteä Lauantaina Tokioon pyörimään muutamaksi päiväksi, edellisellä kerralla kun ei vaan oikein kerinnyt mitään tekemään. Mutta saatiinpa tännekin ainakin hetkellinen valkea joulu, kun yhtäkkiä lenkillä ollessani alkoi lunta turpruttamaan. Ei siitä tosin mitään maahan jäänyt mutta olihan se mukava nähdä lunta jouluna :P

Lauantaina suuntana oli sitten Tokio. Tuire ja Mirja olivat ottaneet yöbussin Tokioon, sillä se on halvempi ja Mirjalla alkoivat japanilaisen tanssin harjoitukset aikaisin lauantaina Tokiossa. Minä itse päätin ottaa Shinkansenin ja ihailla maisemia, yhdessä kohtaa matkalla oli satanut lunta kunnolla ja maa oli täysin valkoisena. Myös Fuji-sanista sain monta hienoa kuvaa. Perillä Tokiossa suuntasin Sugamon kaupunginosaan jossa hotellimme sijaitsi, kävin pudottamassa tavarani huoneeseen ja lähdimme Tuiren kanssa kohti Nekotaloa, jossa Jani, Johanna ja Janne majailivat. Jani ja Johanna ovat myös hekin Vaasan Japanologeja ja Janne on Johannan veli. Nekotalo taasen on ennen Suomessa opiskelleen japanilaisen naisen pitämä paikka, jossa hän vuokraa kämppiä Suomalaisille Tokiossa. Itsekin asustelin kuukauden tuolla Nekotalossa toissakesänä. Nekotaloon päästyämme vaihdoimme kuulumisia ja jonkin ajan kuluttua suuntasimme Shinjukun ympäristöön viettämään iltaa. Kesti hetken ennenkuin löysimme izakayan jossa oli tilaa, mutta löytyihän sellainen kuitenkin. Mm. nabea ja karaagea tuli nautittua, oli maukasta. Jatkoimme siitä vielä tunniksi karaokeen, kun edellisenä iltana oli jo päässyt tunnelmaan :P

Sunnuntaina Mirja lähti taas aamupäivällä tanssaamaan, joten me mietimme Tuiren kanssa missäpäin Tokiota kumpikaan ei ollut vielä käynyt. Tulimme siihen tulokseen että Odaiban saari oli molemmille kohtalaisen tuntematonta seutua, joten suuntasimme sinne. Odaiba on Tokionlahden rantaan rakennettu saari, jossa on kaikennäköistä nähtävää, mm. teemapuisto, ostoskeskuskia, museioita yms. Kiertelimme ensin pari ostoskeskusta, mistä löytyi liikettä joka lähtöön, huvituksia, pelihalleja jne. Kävimme tämän jälkeen Fuji-TV rakennuksessa jossa esiteltiin erilaisia kuuluisia japanilaisia TV-ohjelmia, ja ikkunoista pääsi myös itse katsomaan lavasteiden rakentamista. Studion jälkeen kävimme läheisen ostarin Intialaisessa ravintolassa vetämässä todella maukkaat currysetit, joiden ainoa huono puoli oli että väsymys meinasi iskeä sen mättämisen jälkeen :D Tämän jälkeen lähdimme vielä kiertelemään Odaibaa ristiin rastiin, harmiksemme huomasimme että esim. merimuseo oli suljettu uudenvuoden lähestymisen takia. Illan pimennyttyä suuntasimme sitten Odaibasta Suidobashin lähistölle, Tokyo Domelle. Tarkoituksena oli käydä muumikahvilassa siellä, ja koeajaa taas Tokyo Domen vuoristorata johon ihastuin puolitoista vuotta sitten. Ja olihan se vallan mainio, pimeällä kaupungin valot näyttivät todella hienolta ja ei se kyytikään hullumpi ollut :D Mirjakin saapui tässä vaiheessa paikalle, joten suuntasimme muumikahvilaan syömään vähän pullaa ja ottamaan yhdet "suomalaiset" drinkit. Itse otin glögit, Tuire nautti "suomen järvi"-nimisen juoman jossa hänen mukaansa oli jäätä, merivettä ja silli :D Oikeasti taisi olla vaan jäätä, jotain sinistä juomaa ja lime. Mirjalle tuli "poron kyynel", joka sisälsi skumppaa, karpalomehua ja yhden karpalon pohjalla, se poron kyynel siis. Tokyo domelta suuntasimme takaisin hotellille päin, mutta yllättäen taas karaokehammasta kolotti, eipä siis muuta kun karaokeen, menihän siellä taas sitten kolmisen tuntia.

Maanantain ohjelmaa ei oltu aikasemmin suunniteltu, mutta aamulla saimme viestiä että Janin porukka oli menossa Yokohamaa kiertelemään, päätimme siis liittyä messiin. Mukana oli tällä kertaa myös Mikko, Japanologi myöskin samalta luokalta kuin minä. Suuntasimme Yokohaman satamassa sijaitsevaan huvipuistoon, missä oli suuri akvaario ja myös muita huvipuisto-laitteita. Lounaan jälkeen lähdimme kiertelemään akvariota,jonka hienoin osa oli ehdottomasti show jossa erinäiset merenelävät tekivät temppuja sun muita. Akvaariokierroksen jälkeen lähdimme testaamaan huvipuiston laitteita. Ensimmäisenä oli vuorossa jäätävä 107m korkea vapaapudotus-laite. Itse jäin Janin kanssa alas kuvaamaan kun muut testasivat tämän hurjan pudotuksen. Ei että minua olisi pelottanut tai mitään, mutta jonkun piti saada tämä videolle :D Ilmeet olivat kyllä priceless pudotuksen jälkeen. Tästä jatkoimme vuoristorataan ja toiseen laitteeseen joka nosti ison Ufon muotoisen härpäkkeen korkeuksiin. Tuli otettuja hienoja kuvia sieltä yläilmoista. Huvipuistosta siirryimme Yokohaman kuuluisaan Kiinalaiseen kaupunginosaan, jossa tanssitreeneistä saapunut Mirja myös meitä odotti. Paikka oli huomattavasti suurempi kuin Koben Motomachi, ja hienompikin kyllä. Kiertelyn jälkeen siirryimme syömään maukkaat kiinalaiset ateriat ravintolaan. Päähäni iski ruokailun jälkeen myös idioottimainen ajatus, että kyllä nyt pitää jotain vähän erikoisempaakin ruokaa kokeilla. Noh löytyihän sieltä vähän matkan päästä koju jossa myytiin mm. siankorvia ja sorkkia. Itse otin korvan ja Mikko nappasi sorkan. Maku oli melko... kuminen, mutta kyllä sitä korvaa nyt näykki, ei se niin pahaa kuitenkaan ollut :D Ostin myös palan painikkeeksi kiinalaista lääke-sakea, harmi vaan että en saanut korkkia auki, korkkiruuvi kun puuttui. Täältä lähdimme junailmaan Shin-Yokohaman aseman lähistölle josta lähtisimme sitten aamulla takaisin Osakan suuntaan. Koska hotellia meillä ei ollut varattuna, tuli yö vietettyä internet-manga-kahvilassa :D Kyseisissä paikoissa vois siis vuokrata itselleen pienen kopin, jossa on mukavan pehmoinen lattia, tietokone, ja saa lueskella mangaa vapaasti. Nukuin yllättävän hyvin omassa kopperoisessa.

Aamulla suuntasimme sitten Shinkansenilla takaisin Kansaita kohti. Tuire ja Mirja jäivät pois Kiotossa, itse jatkoin Osakaan ja sieltä Nishinomiyaan. Lepäillessä ja rumpuja soitellessa meni loppu Tiistai sitten. Huomenna olisi tarkotus viettää uudenvuoden yö Kiotossa, tunnustellen temppeleiden tunnelmaa. Hyvää uuttavuotta kaikille!

Outo-Juttu: Odaibassa näkemämme onsen. Ei tosin normaalissa onsenissa mitään outoa ollut mutta sen viereen rakennettu toinen kylpylä oli hieman erikoisempi, kylpylän asiakkaat olivat nimittäin koiria :D Koiraonsen siis, kyllä hurttien kelpaa.

Eli härmän kielellä pikkujoulu. Perjantaina lähdin aamulla 3 viikkoa aikaisemmin tilaamaani pukua Koben Daimaru-tavaratalosta. Laput annettuanni pukuosaston ystävälliselle tädille, sain vielä koittaa pukua paikan päällä jos säätöjä tarvitsisi tehdä. Noh ei tarvinnut, puku ja paita sopivat mainiosti, ja täytyy myöntää että oli kyllä harvinaisen onnistunut tekele. Lähdin tyytyväisenä takaisin kohti Nishinomiyaa, käväisin pikaisesti koululla viimeisillä tunneilla ja suuntasin sen jälkeen Takarazukaan, Takarazuka-hoteliin missä koulumme järjesti pikkujoulut jonne oli kutsuttu vaihto-oppilaat, isäntäperheet ja nihongo-partnereit. Paikka oli todella tyylikäs, ja jo ovella kuudennen kerroksen juhlasaliin oli iso jono. Noh, jatkoimme matkaa yläkertaan missä löimme perijapanilaiset nimilaput rintaan, ja pääsimme pian tämän jälkeen varsinaiseen saliin. Salissa oli pöytiä juomineen ympäri lattiaa, ruokatarjoilu reunoilla ja edessä lava jossa näimme illan aikana mitä hienoimpia esityksiä, mm. Ouen-cheerleader-ryhmä ja musiikkiesityksiä vaihtareiden toimesta. Meidänkin piti alunperin mennä soittelemaan, mutta koska instrumentteja ei ollut, jäi se sitten. Mutta oli mainiot bileet kahta huonoa seikkaa lukuunottamatta: ruokaa oli aivan liian vähän ja se loppui jo lähes ennen kuin kaikki olivat kokonaista annosta saaneet, ja bileet kestivät selkeästi liian vähän aikaa, vain vähän alle 2 tuntia. Noh, hyvä fiilis jäi kuitenkin, juttelin bileissä myös suomalaisen Annan kanssa joka oli asunut Japanissa lukioajasta asti ja opiskeli nyt Kangakussa ihan normaaliopiskelija. Saimme kutsun kyläilemään ja tuleekin varmaan käytyä kunhan aikataulusta löytyy aukko. Bileistä jatkoimme junalla Nishinomiyaan karaokeen lähes 20 ihmisen voimin. Oli hauskaa ja ääntä lähti koko jengistä. Osa jengistä lähti aikasemmin, itse lähdin noin puoli kolme, ja loput jäivät vielä viiteen asti lauleskelemaan. Kaikin puolin onnistunut ja hauska ilta :)

Lauantaiksi olimme saaneet kutsun Tuiren entisen isäntäperheen pikkujouluihin Hirakataan, joka sijaitsee Osakan ja Kioton välimaastossa. Lähdimme matkaamaan iltapäivällä tehden pienen kierroksen Umedassa, jonka jälkeen tapasimme Outin ja lähdimme junailemaan kohti Hirakataa. Ajoitimme saapumisemme täsmällisesti ja tapasimme Hirakatan asemalla Tuiren. Jäimme vielä hetkiseksi odottamaan kahta Tuiren vaihtari-kaveria, joista toinen oli muistaakseni Unkarista ja toinen Bulgariasta. Voin olla väärässäkin :D Kuitenkin, vielä pienen suklaakastike-episodin jälkeen suuntasimme kohti perheen asuntoa, joka oli noin 20 minuutin päässä asemasta. Perillä meidät toivotettiin lämpimästi tervetulleiksi, ja painuimme sisälle seurustelemaan muiden ihmisten kanssa. Talo oli todella jouluisasti koristeltu, ja porukkaa oli ties mistä päin maailmaa. Ilta jatkui keskustelulla, juomien nauttimisella ja vähän myöhemmin ruokailulla, oli aivan mahtavat safkat ja riittivät todellakin hyvin, tosin kuin edellisenä päivänä :D Ruokien jälkeen pääsimme pelailemaan jouluisia pelejä, ensimmäisen ohjelmassa oli peli jossa joukkuettain siirsimme suussa olevalla pillillä kuminauhaa ihmisiltä toisille. Meidän joukkueemme oli luonnollisesti hitain, ja Japanilaisen perinteen mukaan häviäjät saavan tietysti jonkinlaisen rangaistuksen, tällä kertaa se oli pulla joka oli täytetty sinapilla. Maukasta. Seuraavana oli metka peli jossa siirtelimme oluttölkkiä eteenpäin jalkojen välissä roikkuvan kurkun avulla :D Oli aivan hervottoman hilpeää toimintaa, kuvia on todisteena. Tottakai olin taas häviäjäjoukkueessa, tällä kertaa rangaistukseksi meidät laitettiin istumaan tuoliriville ja hetken pälyilyn jälkeen jostain takavasemmalta ilmestyi jotain valkoista nopeaa vauhtia ja iskeytyi suoraan naamalleni. Että näin. Siitä sitten alkoi kunnon piirakkasota jossa vähän kaikki saivat osansa piirakasta. Oikeaa piirakka aine ei ees ollut vaan juurikin tätä naamalle lyöntiä varta vasten tehtyä piirakkamaista vaahtoa :D Uskomatonta. Myöhemmin illasta oli vielä tarjolla maaginen muotinäytös ja bingoa, jonka jälkeen meidän pitikin kiirehtiä että kerkeisimme junilla kotiin. Saavuin vikalle junalle minuutti ennen sen lähtöä.

Sunnuntaina tuli relaksoiduttua rankan viikonlopun jälkeen lenkillä ja rumpuja soittamassa, taikokin valitettavasti peruuntui joten vaikuttaa että pääsen sitä soittamaan vasta ensi vuoden puolella seuraavan kerran.

Outo-Juttu: Luinpa tänään uutisen taas uudesta japanilaisesta menestystuotteesta, nimittäin Samurai-kalsareista. Kalsarit ovat tehty näyttämään samurain haarniskalta, ja tehty myös normaalia materiaalia kovemmasta aineesta. Malleja löytyy mm.Tokugawa Ieyasu ja Oda Nobunaga. Uskomatonta.

Takana ehkä reissun kiireisin viikonloppu, tulipa mentyä ihan koko ajan. Mutta aloitetaampa sieltä perjantaista taasen. Aamutuntien jälkeen perjantaina keräsimme Joonatanin kanssa kimpsumme ja kampsumme ja suuntasimme Shin-Osakan asemalle. Siellä sitten hyppäsimme Shinkansenin (luotijuna) kyytiin ja hurjastelimme läpi Japanin suuntana Tokio, tarkemmin ottaen Suomen suurlähetyöstö. Saavuimme Tokioon noin viiden aikaan ja suuntasimme pienen metrolinjojen kanssa arpomisen jälkeen oikeaan suuntaan, Minaton kaupunginosaan. Perille päästyämme iski pienehkö probleema sillä olimme jo poistuneet asemalta mutta Joonatanilla ei ollut pukua päällänsä, ja suurlähetystö oli kohtalaisen lähellä. Noh pienen ihmettelyn jälkeen herra ratkaisi ongelman hienosti kysymällä paikallisesta naistenvaateliikkeestä että voisiko siellä vaihtaa. Noh onnistuihan se, oli siinä myyjillä naureskelemista. Itse kävin vielä laittamassa oman puvuntakin päälle läheisessä puistossa, ja sitten vain kohti suurlähetystöä. Pudotimme kamamme narikkaan ja etenimme sisään suorittamaan pakolliset kättelyt ja esittäytymiset. Siitä siirryimme sitten luonnollisesti buffetin ääreen joka iloksemme oli täynnä suomalaisia herkkuja. Lautaset saatuamme lähdimme etsimään paikka missä nauttia herkuista. kun suureksi yllätykseksemme törmäsimmekin vanhaan puheeopettajaamme Sunagawa-senseihin (nykyään Mikkola) ja vaihdettua kuulumisia. Hän oli meillä Vaasassa puheopettajana vajaan vuoden ja muutti sen jälkeen suomalaisen miehensä kanssa Naganoon. Myöhemmin juttelimme myös erään entisen vaihtarin kanssa, joka oli nyt töissä Japanissa, sekä parin suomalaisen Tokiossa opiskelevan vaihtarin kanssa. Kivaa oli kaiken kaikkiaan. Porukan suunnatessa pois lähdimme mekin, hyppäsimme Sunagawa-sensein ja hänen miehensä kanssa taksiin ja suuntasimme Ebisun kaupunginosaan. Alkuperäinen suunnitelmamme oli yöpyä manga-kahvilassa, mutta pienen harkinnan jälkeen päätimme suunnata lähemmän Shinkansenin asemaa, joten menimme Shinagawan kaupunginosaan tarkoituksenamme etsiä halpa hostelli yöksi. Halvat mestat tuntuivat olevan kuitenkin täynnä joten jouduimme menemään ei-niin-halpaan hotelliin :P Uni tuli välittömästi sänkyyn päästyäni.

Lauantaina heräisimme seiskalta ja otimme suunnan välittömästi asemalle, sillä junamme lähti 7.40. Junaan siis ja silmät kiinni uudestaan :P Kohteenamme oli Maibaran kaupunki Osakan ja Tokion välimaastossa, josta sitten ottaisimme paikallisjunan maantiedon luokkaretkemme päämäärään Hikoneen. Hikone on yksi 12 linnakaupungista jossa linna on säilynyt alkuperäisessä tilassaan. Myös Itse kaupungissa oli paljon vanhoja rakennuksia. Tapasimme lopun porukan, noin 20 henkeä, Hikonen asemalla ja lähdimme kiertelemään kaupunkia. Kiersimme katuja, ja samalla opettajamme kertoi meille paikan historiaa ja selvitti erinäisiä yksityiskohtia liittyen paikan historiaan. Ruokatauon jälkeen jatkoimme linnalle joka oli todella hienolla paikalla, Japanin suurimman järven, Biwan, rannalla. Linnat ja puistot ihailtuamme siirryimme majataloomme Sekigahara-nimisessä paikassa. Oli todella hieno japanilaistyyppinen majatalo, ja pääsimme illalla nauttimaan suosittua talviruokaa, nabea. Nabe tarkoittaa pataa ja valmistustapa on seuraava: pöytään tuotiin kaasulämmitteinen pata, sekä kasviksia ja lihaa, jotka sitten itse lyötiin kypsymään pataan. Oli todella herkullista, ja nautimme opettajamme tarjoamaa sakeakin samalla. Siitä lähdimme sitten jatkamaan iltaa vielä erääseen (ainoaan :D ) paikalliseen baariin, oli oikein mukava tunnelma, karaokeakin laulettiin luonnollisesti. Opettajamme löi meidät kaiket ällikällä kun hän, noin 2 metrinen vanhempi ronski brittimies, alkoilin laulamaan mitä hennoimmalla baritoniäänellä japanilaistaa enkaa, jota voi myös japanilaiseksi iskelmäksi kutsua. Laulun loputtua aploodit olivat taatut, oli todella hieno veto. Noin 12 maissa suuntasimme takaisin majataloomme jossa vielä seurustelimme jonkin aikaa ennen unia.

Sunnuntaina suunnitelmissa oli kierrellä Sekigaharan kaupunkia, joka oli rakennettu muinaisen taistelukentän paikalle. Vuonna 1600 kyseisellä paikalla käytiin Japanin historian suurin taistelu idän ja lännen joukkojen välillä. Kiertelimme ympäri Sekigaharaa kuunnellen aina välillä opettajamme kertomuksia. Päivä oli todella hieno, joten oli mukava kierrellä ympäriinsä ja tutustua vanhaan taistelukenttään. Kierroksen päätyttyä lähdimme suuntaamaan takaisin Nishinomiyaa kohti. Kotiin päästyäni minua odotti mukava yllätys sähköpostissa, sillä pääsisin vielä sunnuntai-iltana tutustumaan Takarazukassa taikon, eli japanilaisen rummun, soittamiseen. Sain kyydin paikalle vanhalta tuttavaltamme Sadato-senseiltä, ja hän esitteli minut poppoon opettajalle. Tarkkailin tilannetta jonkin aikaa, ja myöhemmin pääsin itsekkin soittelemaan. Oli todella mukavaa ja jatkossa tulen varmaan käymään tuolla kerran tai pari viikossa :)

Outo-Juttu: Tänää ostoskeskuksessa bongaamani "liike". Paikka oli ilmeisesti eräänlainen kokkikoulu ravintoloiden vieressä. Maksamalla tietyn summan rahaa pääsit ohjastettuna kokkaamaan ruokaa itse ja syömään oman tuotoksesi sitten jälkeenpäin. Samaan liikkeeseen oli jotenkin onnistuttu yhdistämään vielä aerobic-studiokin. Hämärää.

Ensi viikonloppuna tulee sitten pikkujouluiltua, ensin perjantaina koulun järjestämissä bileissä Takarazukan hotellilla ja lauantaina Tuire kutsui meidät entisen isäntäperheensä luokse. Pikkujouluja kaikille!

Viikon jo tutuksi tulleen peruskaavan jälkeen saavuimme jälkeen viikonloppuun, perjantain suunnitelmaksi oli valittu meno Osakaan. Oskar oli kutsunut meidät suomalaiset ulos Osakaan, jossa meidän piti tavata australialainen vaihtari joka oli aikaisemmin asunut samassa perheessä kuin Oskar. Saimme Nishinomiyasta vielä japanilaisen Kajin mukaan vahvistamaan joukkoamme. Suunnitelma kuitenkin muuttui sillä australialaisen vaihtarin kaverit olivatkin myöhästyneet pahasti ja hänen piti jäädä odottamaan heitä. Pienen mietinnän jälkeen lähdimme teimme varman ja turvallisen valinnan: Karaoke! Siellähän se ilta sitten menikin ja muuttui aamuksi. Oli taas kerran hyvät karaoket. Hauskana yksityiskohtana mainittakoon että Kaji meni suoraan työhaastatteluun aamulla Osakassa, täytyy nostaa hattua kaverille :P

Lauantaina kävimme tutustumassa Nishinomiyaan avattuun Nishinomiya Gardens-ostoskeskukseen. Kyseinen kompleksi on todella massiivinen, 5 kerrosta, satoja kauppoja ja aivan tuliterä leffateatteri. Oli kyllä aika upea mesta. Kävimme syömässä yläkerrassa maukkaat pizzat ja kiertelemässä muuten vaan ympäri tätä massiivista kompleksia. Erityismaininnan saa Helsinki-niminen leipomo etuoven lähellä jossa on mm. tummaa leipää myynnissä :D Sisustuskin on kovin suomalaisvaikutteinen.

Sunnuntaina pääsimme tuohon lähelle Takarazukaan katsomaan koulun sponsoroimana kuuluisaa Takarazuka-revyytä. Kyseessähän on Japanissa todella tunnettu teatteri, jossa näyttelijät ovat pelkästään naisia. Esityksiin kuuluu näytelmää, laulua, musiikkia yms. Näytelmä jonka katsoimme pohjautui Genji-monogatariin ja oli kyllä melkoisen leuanpudottava kokemus. Varsinkin toinen puolisko näytelmästä, jonka teema muuttui aivan täysin ensimmäiseen puoliskoon verrattuna. Mutta oli todella hieno kokemus ja suosittelen kyllä lämpimästi muillekkin.

Tältä viikolta vielä sen verran että tiistaina teimme vierailun Kangakun omalle ala-asteelle. Kyseinen paikka sijaitsee myös tuolla Takarazukan kaupungissa, tornitalojen ympäröimänä. Itse paikka oli lähes uusi, todella upea koulurakennus. Koska koulu oli niin uusi oli vanhin luokkakin vasta kolmosluokkalaisia. Koulu on ilmeisesti myös erittäin arvostettu, joten rahaa pitää pulittaa uskoaskeni hyvinkin runsaasti että saa lapsensa tuohon kouluun. Lisäksi kouluun on vielä pääsykokeetkin! Huomatkaa, ala-asteelle. Noh, kiertelimme aluksi koulun tiloja, ja kuten mainitsin aikaisemmin, tilat olivat todella upeat. Oli kirjastoa, tietokoneluokkaa, hienoa pihamaata ja ikioma kappelikin. Tämän jälkeen tapasimme kolmannen luokan oppilaita, joiden kanssa teimme julisteita meihin vierailijoihin liittyen. He olivat aloittaneet juuri Englannin opiskelunkin joten he puhuivat meille englanniksi joitan todella yksinkertaisia lauseita ja me vastasimme japaniksi. Oli hauskaa ja lapset olivat kyllä meccha-kawaikatta! Olivat todella innoissaan kun näytin kuvia Suomesta ja kerroin mm. revontulista ja lumesta.

Outo-Juttu: En tiedä mikä mun nimessä on, mutta lähes aina kun täällä esittäydyn Rikuna, ihmiset kuulevat väärin ja luulevat että nimeni on Erik. En tiedä onko lausunnassani jotain vikaa, vaiko Japanilaisten korvissa, mutta mikäs tässä, ollaan sitten Erik.

Ai niin, viikonlopusta tosiaan sen verran, että nyt perjantaina sitten mennään Joonatanin kanssa tuonne Tokioon suurlähetystöön sinne itsenäisyyspäivän juhlille. Sieltä ammumme sitten lauantaina Hikoneen jossa meillä on maantiedon luokkaretki, mennään tutustumaan yhteen harvoista alkuperäisenä säilyneistä japanilaisista linnoista. Vietämme yön siellä ja sunnuntaina suuntaamme Sekigaharan taistelukentälle. Että näin, viikonloppuja kaikille!

Taas on kerennyt kaikkea tapahtumaan viikon aikana. Alotetaampa tarina vaikka torstaista, menin torstaina normituntien jälkeen kurssille jossa aiheena on Japanilaiset TV-sarjat, jotka myös Doramana tunnetaan. Tämä oli nyt toinen kerta, kurssilla katsotaan ensin pätkä Doramaa, jonka jälkeen tutustutaan siinä esiintyviin termeihin. Kun termit ovat hanskassa treenataan repliikkejä hetki ja sitten puhutaan ne kohtauksen päälle. Parilla ekalla viikolla olemme katsoneet Nodame Cantabile-nimistä sarjaa jonka jotkut saattavatkin jo tuntea :P On kuitenkin todella hauska kurssi vaikka mitään opintosuorituksia siitä ei saakaan. Kotiin päästyäni minua odotti myös postissa tullut kutsu Tokion suurlähetystöön itsenäisyyspäivän vastaanotolle! Eipä siis muuta kun varmistus postiin ja juhlimaan, itse tilaisuus on 5.12. perjantaina, eli vähän yli viikon päästä. Ei muuta kun puvut tanaan ja juhlimaan!

Perjantaina kävin soittelemassa päivällä Markuksen kanssa musaklubin tiloissa päivällä. Sovimme samalla että illalla menisimme porukalla Takarazuka-nimiseen paikkaan syömään parin japanilaisen englanninopiskelijan kanssa. Izakayassa tuli taas nautittua kaikennäköisiä herkkuja, ja siitä tuli sitten lähdettyä vielä Kobeen kiertelemään baareja. Baarivalintamme eivät olleet ehkä niitä onnistuneempia, mutta tulipahan reissulla ainakin syötyä todella maukkaat hodarit, jutusteltua random-tyyppien kanssa sekä käytyä kaupassa neljän aikaan yöllä ostamassa tonttulakin, kuivalihaa ja shampoota. Älkää kysykö miksi :D

Lauantaina lähdin iltapäivästä tilaamaan itselleni pukua itsenäisyyspäivää varten. Olin jo aikaisemmin suunnitellut tätä, ja tarkoituksena oli mennä Koben Daimaru-tavarataloon teettämään puku, sillä valmista pukua tuskin löytyisi mun kokoani. Pienen arvonnan jälkeen löysinkin oikean mestan ja rupesinkin myyjälle selvittämään minkälainen puku kiinnostaisi. Helppoa se ei ollut sillä myyjä puhui nopeasti käyttäen kohteliaita termejä, eikä itselläkään ollut ihan nuo räätälitermit hallussa :D Noh, säätämisen ja monen kymmenen pukuun liittyvän kysymyksen ja mittauksen jälkeen saatiin kaikki tiedot ylös, ja siis puku tilattua. Vähän alle 2 tuntia meni aikaa koko hommassa, mutta pitäisipä tulla ainakin hyvä puku! Valitettavasti itsenäisyyspäivän juhlaan se ei kerkiä valmistumaan, mutta enköhän saa sinne jotain järjestettyä. Tämän jälkeen päätimme mennä Kobeen syömään Suomi-porukalla. Löysimme mielenkiintoisen izakayan jossa sai itse grillata teppanilla erilaisia valmiiksi tehtyjä ruokalajeja. Tilasimmekin kaksi täyttä pannullista, oli herkullista! Tosin jälkeenpäin kävi ilmi että toinen pannullinen oli kaikenlaisia random-sisäelimiä, mutta hyvältä se sillon syödessä ainakin maistui :P

Sunnuntaiksi minut oli kutsuttu Universal Studios Japan:iin (USJ) Amerikkalaisen Miken toimesta. Mukaan tulivat Joonatan, Miken nihongo-partner Asuza, sekä Azusan kaveri Chie. Päästyämme perille selvisi ettemme todellakaan olleet ainoita menossa kyseiseen huvipuistoon, sillä jengiä oli aika hurjasti liikenteessä. Noh, emme antaneet sen lannistaa itseämme vaan painelimme portista sisään ja jonottamaan laitteisiin ja vempaisiin. Jonotusaika oli laitteesta riippuen 1-2 tuntia joten jonottaminen tuli kyllä tutuksi. Onneksi juttu luisti ja ei tullut kovinkaan tylsää missään vaiheessa. Ainoastaan illan viimeiseksi jääneeseen, vuoristorataan, jonottaessa meinasi käpy palaa, kun 2 tuntia jonotettuamme joku pudotti kännykkänsä vaunusta ja laite jouduttin pysäyttämään tunniksi. Noh, japanilainen palvelu toimi onneksi ja saimme laput jolla pääsimme palaamaan omalle paikallemme jonossa kun laite toimi taas. Odotus palkittiin ja oli hyvä vuoristorata!

Maanantaina tuli sitten se päivä jolloin sitä kakkua syödään, 26. syntymäpäiväni. Maanantai oli onneksi kansallinen lomapäivä täällä, joten pyhitin lähes koko päivän synttäri-rentoilulle. Lähdimme päivällä Klasun kanssa tekemään reissun Ariman onseneille, viime kerralla varsin mainioksi havaittuun Taiko no Yu-kylpylään. Rentoutuminen oli taas onnistunutta, saunassa tuli heiluttua ja kylvyissä lilluttua parisen tuntia. Sieltä lähdin hyvänolontilan saattelemana kohti Osakan Umedaa, olimme pari viikkoa aiemmin luvanneet Joonatanin nihongo-partnereille menevämme syömään heidän kanssaan sinne maanantaina. Menu oli tänään Italialaista, oli runsaat ja tosi hyvät mätöt, kyllästettynä suurella määrällä valkosipulia. Sainpa vielä loppuillasta kakun ja onnittelukortinkin!

Outo-Juttu: Suomen mediassakin huomioitu outous, nimittäin Japanilaismiesten joukossa yllätävää suosiota saavuttaneet miesten rintaliivit! Mitäpä tähän voi sanoa :D
 

Välikokeet pidettiin täällä viime viikolla joten niihin lukemiseen meni suurin osa viikon ajasta. Perjantaina olimme päättäneet lähteä sitten viikonloppua viettämään Kiotoon, tarkemmin katselemaan syksyn lehtiä paikallisille temppeleille. Ennen lähtöä kävimme kuitenkin suomalaisporukalla vierailulla Kangakun vara-rehtorin luona. Kyseinen herra oli alunperin järjestänyt Vaasan ja Kangakun välille vaihto-sopimuksen ja oli muutenkin kova Suomi-fani. Vietimme vähän yli tunnin rehtorin toimistossa jutellen hänen ja kahden oppilaansa kanssa kaikesta Suomeen ja meihin liittyen, nauttien samalla pizzaa, onigiria ja teetä. Rehtori kutsui meidät myös kahden viikon päästä uudestaan Kiotoon ja mukaan liittyy ilmeisesti myös suomalainen maisteri-opiskelija joka tulee tällä viikolla Kangakuun opiskelemaan. Rehtori lupasi myös esitellä minut eräälle musiikki ryhmittymälle, saa nähdä mitä siitä tulee ;)

Kuitenkin, perjantaina suuntasimme siis Kiotoon. Outi ja Joonatan lähtivät jo aikaisemmin sillä heillä oli koulua vain päivän ensimmäinen tunti kun minulla taasen oli myös viimeinen tunti perusperjantaiseen tapaan. Starttasin noin seitsemän aikoihin Nishinomiyasta, ja junamatka meni rattoisasti hyvän musiikin ja parin olusen saattelemana. Olin vähän ennen ysiä perillä Kiotossa, ja soitin heti Joonatanille että joko he olivat palanneet hostelliltamme keskustaan. Noh, siitä sitten alkoivat illan pikku komplikaatiot. Ensinnäkin Joonatan ja Outi olivat menneet katua jossa hostelli oli täysin väärään suuntaan, ja koska kyseinen katu oli todella pitkä, palaamisessa ja hostellin löytämisessä kesti oma aikansa. Noh, jäin siis odottelemaan ja pyörimään Gionin ja Kawaramachin katuja Kiotossa. Tulipa nähtyä kaikenlaista hienoa, bongasin mm aidon geishankin. Noh vähän yhdentoista jälkeen Outi ja Joonatan vihdoinkin pääsivät takaisin keskustaan, suuntasimme pienen pyörimisen jälkeen syömään vähän yakitoria. Huomasimme myös siinä samassa että Joonanin kännykkä oli kadonnut johonkin matkalla, soitin siis siihen ja kävi ilmi että se oli pudonnut taksiin ja oli sillä hetkellä Arashiyaman-kaupunginosassa taksikeskuksessa. Noh päätimme seuraavana päivänä mennä siis Arashiyamaan. :D Tämän jälkeen pyörimme vähän lisää vielä ja lähdimme yhden brittipubin kautta takaisin hostellille.

Lähdimme lauantaina junailemaan Arashiyamaan pienen aamusumun jälkeen. Vaikka ruska onkin yleisesti kohtalaisen huono tänä vuonna (kuulemma), olivat Arashiyaman lehdet todella hienossa väriloistossa. Kiertelimme päivän mittaan ympäri temppeleitä ja puistoja, kuvia tuli otettua melkoinen määrä. Eipä sitä kirjoittamalla voi kauheasti kuvailla, katsokaa kuvat :) Illalla keskustaan palattuamme kävimme vielä syömässä teppaanyakit, jonka jälkeen matkasimme takaisin hostellille.

Sunnuntaina olimme sopineet tapaavamme lisää porukkaa, Nishinomiyasta paikalle tulivat Oskar, Sophie ja 3 japanilaitsta tyttöä joiden nimet nyt karkaavat minulta. Joka tapauksessa, suuntasimme kunnon porukalla temppeleitä kiertelemään ja ihailemaan ruskaa. Aluksi suuntasimme Kiyomizuderaan, joka on yksi Kioton kuuluisimpia temppeleitä. Sieltä matka jatkui Koudaiji-temppelille, olin lukenut edellisenä päivänä että siellä lehdet näyttävät todella hienoilta varsinkin pimeällä kun valot sytytetään. Ei ollut aivan vielä pimeää kun saavuimme paikalle, joten me suomalaiset ja Oskar jäimme odottelemaan Koudaijin lähistölle, Sophie ja japanilaiset lähtivät taasen Arashiyamaan jossa olimme siis jo eilen olleet. Odotus oli kyllä sen arvoista, sillä pimeällä lehdet näyttivät todella hienoilta! Ainoa miinuspuoli oli aivan järjetön väenpaljous joka valui temppelialueelle pimeän tultua. Oli hienoa kuitenkin. Kävimme vielä keskustassa syömässä tämän jälkeen, vaihteeksi thai-ruokaa joka olikin todella hyvää vaihtelua, ja sitten suuntasimme junalla takaisin kohti kotoista Nishinomiyaa.

Outo-Juttu: Japanilaisten käveleminen. Jotenkin tuntuu että japanilaiset vaan kävelevät äärimmäisen hitaasti, esim. koulumatkalla kävelen varmaankin puolet nopeammin kuin normaali japanilainen. Myös naisten kävelytyyli on herättänyt keskustelua, naiset täällä kävelevät usein jalkaterät sisäänpäin. Tästä keskustelimmekin viime kulttuuri-tunneilla, ilmeisesti tähän vaikuttavat historialliset syyt, eli kimonossa kävely ja seiza (polvi-istunta).

Niin tosiaan, kuvia on nyt kanssa, mutta huomatkaa että ne ovat seuraavalla sivulla joten klikatkaapa sitä next-nappulaa siellä ylhäällä jotta saatte sen kansion näkymään :)

Viikko taas vierähtänyt Japanin saarivaltiossa, nyt jopa normaalia kiireisimmissä merkeissä. Aloitetaan kuitenkin viime viikon alusta mihin viimeksi taisin jäädäkkin.

Maanantaina oli vielä kulttuurifestivaalia koululla joten normaalitunteja ei ollut. En kuitenkaan mennyt koululle heilumaan vaan lähdin isäntäperheen kanssa autolla maalle kuten olimme aikaisemmin sopineet. Starttasimme aamulla kahdeksan aikoihin suuntana Niimi-niminen kaupunki Okayaman läänissä (olipas monta ännää ja iitä peräkkäin :D ). Olimme menossa isäntäperheeni vanhojen tuttujen luo jotka olivat asuneet samassa paikassa vuosikymmeniä. Ajomatka keski noin kaksi ja puoli tuntia joka meni rattoisasti torkkuessa. Olimme hieman ajoissa perillä joten kävimme ensin paikallisella temppelillä. Maanantai oli kansallinen lomapäivä, bunka no hi eli kulttuuripäivä, ja tuossa pikkutemppelissä ja sen ulkopuolella on aina tähän aikaan vuodesta Matsuri. Matsurin siis voi vapaasti kääntää vaikka festivaaliksi. Kuitenkin, piha oli täynnä ruoka ja muita kojuja, ja lähempänä temppeliä oli Mikosheja ( http://en.wikipedia.org/wiki/Mikoshi ) joita lapset kantoivat pitkin päivää, ja melko pitkiäkin matkoja vielä. Tapasimme myös temppelissä työskentelevän naisen joka oli ottanut perheeseensä vaihtarin Saksasta, joka opiskeli siis japanilaisella ylä-asteella ja auttoi myös temppelissä. Sain heiltä juttutuokiomme jälkeen myös 2 Omamoria,  jotka nyt sitten suojelevat minua :) En kyllä valitettavasti tiedä että miltä :D ( http://en.wikipedia.org/wiki/Omamori )

Palasimme autolle ja lähdimme vähän matkan päähän tuttavaperheen luo. Perillä meidät toivotti tervetulleiksi hieno japanilainen talo ja talon emäntä. Rouvan aviomies oli kuollut jo nuorena mutta taloa piti pystyssä yksi hänen aikuisista lapsistaan ja hänen perheensä. Meidän jälkeemme paikalle saapui vielä rouvan muita lapsia perheineen ja yhden lapsi appiukko. Ruokaa kannettiin pöytään ja siinä sitten söimme ja turisimme mukavia, mitä nyt heidän paksusta murteestaan sain selvää :D Olutta ja sakeakin minulle tarjottiin avokätisesti, enkä tietenkään kohteliaana ihmisenä voinut kieltäytyä kunniasta... Sakekin oli parasta mitä olin ikinä maistanut. Perhe ihmetteli myös kuinka pystyin juomaan sakea raakana, itse eivät olleet siihen tottuneet :D Rouva yllätti meidät vielä ruoan jälkeen pistämällä yllättäen lisää ruokaa valmistumaan, vaikka vanhastakin oli vielä puolet syömättä. Oli kuulemma naapurin sedän itse ampumaa jotainjotain-lintua, jota sitten vielä grillailimme jälkiruoaksi. Ja napa raikasi :D Ruoan jälkeen lähdimme kävelylle temppelille yhden paikalla olleen perheen kanssa. Kävimme vielä uudestaan temppelillä ja näimme vähän maaseutua siinä samalla. Tämän jälkeen pitikin jo lähteä pikkuhiljaa, mutta saimme onneksi mukaan takakontillisen kasviksiä ja mysteerilinnun lihaa. Mikäs siinä, kovasti kiittelimme ja lähdimme takasin Nishinomiyaa kohti.

Tiistai ja keskiviikko menivät peruspäivinä, mutta torstaina saimme vihdoinkin varattua bändiprojetkillemme ajan harjoitustilaan perjantaiksi. Projektiimme kuuluvat minä rummuissa, Joonatan kitarassa, Amerikkalainen JD toisessa kitarassa ja Saksalainen Markus bassossa. Torstaina alkoi myös uusi kurssi, josta tosin ei opintoviikkoja heru, mutta hauskaa on kyllä. Nimittäin Dorama-kurssi. Kyseessä ei ole siis mikään kauhean dramaattinen kurssi tai mitään, Dorama on yleisnimitys japanilaisille tv-sarjoille, olivat ne sitten komediaa tai juurikin draamaa. Paikalla oli 10 vaihtaria ja henkilökuntaa jonkin verran, sillä kurssin järjestivät maisteri-opiskelijat, joille tämän kurssin järkkääminen oli ilmeisesti jonkinlainen päättötyö. Kuitenkin, aloitimme katsomalla pätkän sarjaa nimeltään Nodame Cantabile (joillekkin varmasti hyvin tuttu) ja tutustuimme repliikkeihin kyseisessä kohtauksessa. Sitten pääsimme itse tositoimiin ja dubbasimme sarjaa japaniksi, jonka jälkeen kuuntelimme omat dubbauksemme. Repeilyä oli havaittavissa, mutta itse suoriuduin tehtävästä papukaijamerkin arvoisesti. Ehkäpä minulle aukeaa ura myöhemmin dubbaajana tai Dorama-näyttelijänä, whuu nous. Niin ja perjantaista vielä sen verran että sillon tosiaan pääsimme reenailemaan bändin kanssa.

Lauantaipäivän olin varannut ostoksille, Japani alkoi nimittäin kylmetä ja minulla ei ollut takkia. Outi liittyi mukaan reissuun ja lähdimme Osakan suuntaan kiertelemään Namban ja Shinsaibashin vaatekauppoja. Noh, kiertelimme ja kiertelimme mutta ei tuntunut löytyvän mitään. Parin tunnin jälkeen kävimme Kaiten-sushissa, eli suomalaisittan liukuhihna-kalassa, ja jatkoimme taas matkaa. Mutta ei, mitään ei tuntunut löytyvän. Ensinnäkin piti löytää hyvä liike, sen jälkeen oikea vaatekappale ja vielä oikea kokokin. Viimesin näistä kolmesta oli se kaikkein vaikein sillä Japanin koot ovat todellakin pieniä. Noh hurjan kävelymäärän ja monien liikkeiden jälkeen löysin vihdoin itselleni yhden hupparin, josta kyllä maksoin aika maltaita, ja myöhemmin myös hyvän takin. Vaatekierroksen jälkeen Joonatan ja Tuire liittyivät seuraamme, ja menimme syömään yakinikua niin paljon kuin jaksoimme syödä 2500jenillä. Ja kyllähän suomalainen jaksaa :D Tämän jälkeen kävimme vielä kahvilassa vetämässä jäätelöt ja junailimme sitten kukin omiin suuntiimme. Ainiin, näimme myös uskomattomalla teemalla varustetun love-hotelin Osakassa, kuvat kertovat enemmän kuin pystyn tässä kuvailemaan :D

Sunnuntaina pääsin vihdoin toteuttamaan jotain mitä olin hehkuttanut ties kuinka kauan, nimittäin reissun onseneille. Onsenit ovat siis kylpylöitä liitettyinä kuumiin lähteisiin ja yleensä niiden ympärille on perustettu paljon hotelleita ynnä muita resortteja. Reisumme lähti liikkeelle Nishinomiyan ja Koben välissä sijaitsevasta Mikagesta, josta tarkoitus oli pyyhältää kilometrin korkuisen Rokko-sanin yli toisella puolella sijaitsevalle Arima-onsenille. Matka alkoi komeiden maisemien saattelemana, mutta pian reitti jyrkkeni jyrkkenemistään ja miehet alkoivat puuskuttamaan. Otin myös pulssimittarin mukaan ja kyllä siinä nousussa päästiin aika lähelle sitä kahtasataa joissain kohdissa. Nousu kesti noin kaksi ja puoli tuntia, mutta vuoren päälle emme jääneet kauaksi aikaa sillä tuuli oli siellä aivan jäätävä, ja me hyvinkin hikisiä noususta. Ei muuta kun hölkkäillen alas toista puolta vuorta jossa Ariman hienot maisemat avautuivat eteemme. Päästyämme kaupunkiin etsimme turisti-infon ja sieltä hienoimman näköisen kylpylän. Ja sitten altaisiin sitten rentoutumaan. Sisällä altaita oli kahdessa kerroksessa, sisällä ja ulkona. Oli jos jonkinmoista mineraali ja muuta kylpyä, kylmää ja kuumaa. Myös saunakin paikasta löytyi, tosin itse ei löylyä heittää saanut, vaan kone annosteli sitä tasaisin ajanvälein kiukaalle. Oli kuitenkin hyvin jees 2 kuukauden saunomistauon jälkeen :) Lillumisen jälkeen käytiin vielä vetämässä lounaat. Hierontaankin piti mennä mutta aikoja ei valitettavasti ollut enää. Noh matkan täytyi jatkua vaikka mieli ei olisikaan tehnyt lähteä, lähdimme busseilla pienen sekoilun jälkeen oikeisiin suuntiin ja olin noin seistemältä perillä kotosalla. Sitten paluu arkeen ja lukemaan välikokeisiin, nyyh.

Outo-Juttu: Kylmyys täällä Japanissa. Nyt kun tämä viileämpi kausi on alkanut niin tuntuu että olen koko ajan aivan jäässä. Tosin täällä ei sisällä lämmitystä juurikaan ole joten ei ihmekkään.

Kuvat laitan huomenna, kunhan selviän viimeisestä välikokeestani. Moe!

Tämä kouluviikko oli tosiaan lyhempi ja alkuviikko suhahti hetkessä koulutöiden kanssa, pari japaninkielistä puhetta tuli tehtyä joista toinen tuli jo esitettyäkin. Ei muuta kummallista alkuviikolla, tosin tulipas ensimmäisen kerran syötyä nattoakin kunnolla ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Natt%C5%8D ), tosin täysin vahingossa kun tilasin kulhollisen jotain randomia ja se sattui olemaan juurikin nattodon. Maku ei kyllä hivellyt mitään hermoja mutta sain kuin sainkin lapioitua lounaan alas. Hetkeen uudestaan en kyllä kokeile :D Keskiviikkona oli myös hauska keskustelu Otousanin kanssa valuutoista, selvitin Otousanille että Suomessa ei käytetä kruunuja ja että euro on euroopan yhteinen rahayksikkö :)

Torstaina koulun kulttuurifestivaalin valmistelut alkoivan kesken päivän joten koulua ei ollut kuin yksi tunti. Pienen arpomisen jälkeen lähdimme Joonatanin, Oskarin ja Sophien kanssa junalla Amagasaki-nimisessä paikassa sijaitsevaan huvitellukeskukseen. Paikan päällä tuli pelailtua sitä perinteistä taiko-peliä ja ongittua mitä erinäisimpiä asioita onginta automaateista (se yksi perhanan rilakkuma ei vaan suostunut yhteistyöhön ;( ). Otimme myös matsia ilmakiekossa jossa team Suomi otti nöyryyttävän tappion Ruotsi-USA kiekkotiimille. Siitä jatkoimme vielä keilaamaan, jossa Sophie vei voiton erittäin omintakeisella keilaustyylillä, joka aiheutti varmasti lommon tai pari rataan :D Oma keilaus tuntui menevän joko kaato tai täydellinen huti linjalla. Pelit pelailtuamme Sophie lähti tapaamaan Japanilaista poikaystäväänsä Osakaan, me matkasimme vähän matkan päähän syömään okonomiyakia erään tavaratalon kellarikerrokseen. Puoti oli pieni ja vähän hämyinen, mutta ruoka oli todella erinomaista, ehkä paras okonomiyaki mitä on tullut syötyä tähän mennessä. Oluen kanssa nautittuna nousi melkoinen hyvänolontunne pintaan, täytyy mennä uudestaankin :)

Perjantaina lähdin aamulenkin jälkeen Joonatanin kanssa kohti Osakaa, jossa suuntasimme satamassa sijaitsevaan Kaiyukan-nimiseen joka on yksi maailman suurimmista akvaarioista. Oli kyllä hieno paikka, antaa kuvien kertoa puolestaan. Kaiyukanista suuntasimme Nambaan päin jossa olimme sopineet tapaavamme Outin ja Tuiren, joka on myös Osakassa opiskeleva vaihtari Vaasasta. Lähdimme juna-asemalta etsimään sopivaa yakiniku-paikkaa jossa lihannälkäiset suomalaissuut saisivat kunnon piffiä välillä ( http://en.wikipedia.org/wiki/Yakiniku ). Juuri kun olimme heittämässä kirvestä kaivoon ja palaamassa ensimmäisenä näkemäämme paikaan, bongasimme todella edullisen ja mukanvanoloisen mestan. Ei muuta kun tilaamaan ja grillaamaan, tilasimme kasviksia, mereneläväviä ja ison lautasen lihaa grillattavaksemme. Maukkaus oli taattu ja ruuat katosivat lautaselta sitä tahtia että taisimme pari kertaa tehdä lisätilauksen :D Erikoisuutena paikasta olisi saanu myös raakaa Korealaista hevosenlihaa, mutta päätimme tämän herkun jättää kuitenkin kokeilematta, ehkä sitten ensi kerralla. Syötyämme ja hetken palaveroituaamme tulimme siihen perinteiseen päätökseen, että palaisimme sillä ekalla junalla aamulla. Outikin urheana soturina lähti messiin vaikka oli toipumassa flunssasta ja hänen piti lähteä vielä aamusta vanhempiensa kanssa Naraan. Iso kumarrus Outille kyllä, hyvin taisteltu :D Ensimmäisessä baarissa ollessamme Markus soitti ja kertoi saapuneensa myös Nambaan, joten lähdimme tapaamaan häntä. Matkalta tarttui mukaan vielä Klas johon kirjaimellisesti törmäsimme kaupungilla. Suuntasimme ensimmäisenä viime reissulla näkemäämme baariin jossa sattui roikkumaan Suomen lippu seinällä, baarin nimi taisi olla Scorpion. Tämä pikkuruinen mesta oli varsin viihdyttävä ja oli ilmeisesti todellakin Suomalaisten suosiossa, kaikenlaista viestiä ja kuvaa olivat jättäneet baarin seinälle sitä koristamaan. Riipustimme myös omat viestimme lippuun, sieltä voitte käydä lukemassa sitten :D Matka jatkui päämäärättömästi harhaillen, kunnes kadulla meille tuli juttelemaan mustaihoinen kaveri, joka kertoi pitävänsä musikkibaaria viereisessä talossa ja houkutteli meidät kuuntelemaan hänen esiintymistään. Söimme, joimme ja kuuntelimme kun kaveri soitti, ihan mukavan rento meno oli. Itse pääsin lavalle myös soittamaan bongoja ja jamittelemaan jossain vaiheessa. Matka jatkui taasen, seuraavaksi karaokeen jossa loppuilta sitten kuluikin. Aamujunassa taasen nukutti vähän, mutta onneksi onnistuin taas heräämään oikeilla pysäkeillä :)

Lauantaina herättyäni lähdin haistelemaan koululle kulttuurifestivaalin ilmapiiriä. Ruokaa oli myytävänä monenlaisissa kojuissa, ja kaikenäköistä esitystä oli tarjolla, mm. erilaisia tanssiesityksiä ja bändejä. Syötyäni festariherkkuja lähdin katsomaan musakerhon bändejä, mm. slipknot coverbandi. Palasin takasin keskusaukiolle katsomaan ilotulitusta joka osoittautui suureksi pettymykseksi. Tarpeeksi kierreltyämme lähdimme Joonatanin kanssa lähistölle syömään vielä iltapalaa. Päädyimme pieneen okonomiyaki-liikkeeseen, ja sisään päästyiämme pari vieressä istuvaa ojiisania rupesivat juttelemaan meille. Ojiisanin voisi vapaasti kääntää vaikka vanhaksi herraksi. Kuitenkin, söimme ja keskustelimme mm. Suomesta, ja jossain vaiheessa Ojiisanit tarjosivat meille oluetkin. Toinen heistä oli eläkkeelle jäänyt englanninopettaja ja selvisi että hän asui aivan oman asuinpaikkani lähellä. Annoin sähköpostini kyseiselle herralle ja hän lupasi kutsua meidät kylään tai katsomaan paikallisia hevoskisoja jossain vaiheessa. Lähtiessämme kelailimme taas et kyllä täällä sattuu ja tapahtuu :D Sunnuntai meni oikeastaan vaan lepäillessä.

Outo-Juttu: Tällainen hauska kieli-ilmiö on tullut huomattua täällä. Nimittäin, kun puhuu japania japanilaiselle ja odottaa saavansa vastauksen juurikin japanin kielellä, niin yllättävän usein vastaus yritetään vääntää Englanniksi, oli sitten puhujan kielitaito kuinka hyvä tai huono tahansa. Keskustelu voikin jatkua ties kuinka pitkään näin käänteisesti, vaikka ulkomaalaisen japanin kielen taito olisikin todella hyvä. Koin itse tämän tilanteen juuri tänä viikonloppuna ravintolassa.

Tämä seuraava viikkokin on kohtalaisen tynkä tiistaihin asti jatkuvan kulttuurifestivaalin takia. Huomenna lähden isäntäperheen kanssa autolla maalle tutustumaan johonkin pieneen matsuriin siellä, tulee varmasti olemaan mielenkiintoista.

Wiuuh. Viikosta on taas kohtalaisen vähän kerrottavaa, muuta kuin että olutta rupesi tekemään kauheasti mieli tuossa viikon puolessa välissä. Ratkaisimme ongelman sitten menemällä perjantaina Joonatanin, Markuksen, Oskarin ja Timin  kanssa Joonatanin asuntolan läheiselle rannalle ihailemaan merimaisemaa ja nauttimaan muutamasta oluesta. Ilta kului rannassa rattoisasti keskustellen mm. Japanilaisesta mehutölkkisakesta ja Japanilaisten taidosta panna huonoa olutta.

Lauantaina starttasin Nishinomiyan asemalle jossa kulttuurikurssin luokkaretkiryhmä kokoontui kympiltä. Tarkoitus oli suunnata kohti Kiotoa jossa valmistaisimme itse Japanilaisia makeisia eli Wagashia. Ensimmäisessä junan vaihdossa sattui kuitenkin pieni fiba senseillä ja olimme lopulta vasta noin puoli yhden aikoihin perillä. Noh karkkien tehtailu oli ihan hauskaa, vaikkakin liikkeen yläkerta olikin pakattu täyteen vaihtareita. Omat luomukseni voitte nähdä galleriasta, ja ne jopa maistuivatkin ihan hyviltä, tosin ehkä Suomalaiseen makuun eivät välttämättä ole :D Noh makeis-session jälkeen suuntasimme joen rantaan bentout kourassa ja nautimme hyvillä mielin lintujen polskiessa menemään. Sen jälkeenkin saimme vapaat kädet lähteä minne lystäsimme, joten teimme pikku lenkin Kiotossa valmistautuen illan halloween-bileisiin ja  palasimme Nishinomiaan juuri ajoissa.

Kokoonnuimme asemalla josta meidät johdatettiin illan isäntämme Yonetanin johdolla Pikaro-nimiseen baariin. Porukkaa oli todella paljon ja meininki hyvä, ainoana harmina oli baarin järkyttävän laimeat paukut. Noh hienoja pukuja oli kuitenkin ja pari kolme tuntia kului huimaa tahtia. Lähdimme suuntaamaan siitä läheiseen karaoke-viihdekeskukseen, joka oli puitteiltaan todella hieno. Perus-nomihoudain saattelemana laulelimme sitten taas aamun pikkutunneille asti ja hauskaa oli. Äänikin taisi mennä tuossa illan aikana. Mutta juu, eiköhän noi kuvat kerro enemmän tästä viikonlopusta kun mun tekstit.

Outo-Juttu: Juurikin se pillimehuviina. Täältä saa sakea tuollaisissa mehutetroissa, samanlaisissa missä trip-mehuja myydään Suomessa. Hinta yhdelle tetralle oli vaivaiset 100 jeniä (80senttiä), mutta makukin oli kyllä aivan hirvittävä. Noh tulipahan sekin kokeiltua.

Tämä kouluviikko on tynkä sillä torstaina alkaa koulun syksyinen kulttuurifestivaali, jossa tapahtuu kaikenlaista kulttuurista aktiviteettia. Kyseinen tapahtuma jatkuu tiistaihin asti, ja tapahtuma-aikana ei ole koulua. Olen vielä vähän kahden vaiheilla että lähdenkö reissaamaan johonkin täksi ajaksi vai tuleeko pyörittyä tässä lähiympäristössä nauttien kulttuuria. Jos ei kuulu mitään niin olen jäänyt jumiin jonnekkinpäin syksyistä Japania :D Heimoi!

Viime viikko meni jo kohtalaisella rutiinilla, siihen sisältyivät perus opiskelu, sali, lenkkeily, läksyt, eli ei sen kummempaa raportoitavaa. Perjantaina kävin vähän ostoksilla tuolla Koben suunnassa, ostin pitkän ja hartaan etsinnän jälkeen hupparin itselleni. Täältä ei todellakaan ole helppo löytää oman koon vaatteita jotka vielä näyttäisivät hyvältä ja sopisivat omaan makuun. Sovimme myös Outin ja Amerikkalaisen Kylen kanssa että lähtisimme suorittamaan pienen vaelluksen la-su akselilla Nagoyan lähistölle.

Lauantaina lähdin kahdeksan aikaan liikenteeseen, suunnaten ensin Osakaan jossa tapasin Outin ja Kylen, ja sieltä lähdimme junailemaan kohti Nakatsugawa nimistä paikkaa, joka sijaitsee Nagoyasta hieman koiliseen. Paikan päällä söimme lounaan ja lähdimme bussilla vaelluksemme aloituspaikkaan, Magome-nimiseen kylään vanhan Nakasendo-tien varrella. Nakasendo on yksi tärkeistä muinaisista teistä, joka yhdisti Tokion ja Kioton ja tämä Magome-Tsumago reitti on ehkä nykyisin tunnetuin pätkä kyseistä tietä. Magome oli upea vuoren rinteellä sijaitseva kylä jonka vanhat talot olivat hienosti säilyneitä. Pientä turistirysämäisyyttä oli kuitenkin havaittavissa, mutta siitä huolimatta todella hieno paikka. Hetken pyörimisen jälkeen lähdimme vaeltelemaan Nakasendo-tietä pitkin kohti Tsumagon kaupunkia, jota oli mainostettu yhtenä parhaiten säilyneistä vanhantyylisistä japanilaiskylistä.

Vaellus oli alkumatkasta nousua joten kunnon hienkin sai päälle, mutta maisemat olivat todella hienoja ja oli taas todella mukava päästä pois siitä kaupungin hälinästä. Matkalla oli monennäköistä metsää ja vesiputouksiakin löysimme pienen harhailun jälkeen. Pari kolme tuntia matkattuamme saavuimme välietappiimme Tsumagoon. Kylä oli todellakin vanhanaikainen ja kaduilla tuntui kuin olisi palannut ajassa parisaataa vuotta taaksepäin. Jonkin aikaa kierreltyämme pimeäkin alkoi yllättämään joten menimme paikallisesta turisti-infosta kyselemään itsellemme majoituspaikkaa. Tällainen löytyikin vähän matkan päästä, infopisteen täti soitti kyseiseen paikkaan ja meidät haettiin autolla hetken päästä. Kuski ajoi pelottavan lujaa yöpaikkaamme, Kameyama nimiseen Minshukuun. Minshuku tarkoittaa majataloa jossa yleensä paikkaa pitävä perhe asuu samassa rakennuksessa. Kyseiset majoitukspaikat ovat kohtalaisen pieniä, mutta todella tunnelmallisia ja suht halpojakin. Paikka oli todella mukava, erikoisuutena oli mm. ruokailutilasta keskeltä löytyvä tulisija. Maukkaan päivällisen jälkeen lähdimme kiertelemään taskulamppujen kanssa vielä Tsumagoa. Majatalon emäntä piti meitä hulluina kun lähdemme pimeällä ulos pyörimään :D Kylä oli kuitenkin todella hieno pimeällä, kukaan ei liikkunut missään ja olo oli kuin ninjalla :D Palattuamme takaisin majapaikkaamme tuli käytyä kylpemässä, joka mm. laukaisi mukavasti allekirjoittanutta koko päivän piinanneen selkäkivun. Tämän jälkeen kaikki simahtivat kuin saunalyhdyt.

Aamulla heräilimme jo kahdeksan aikoihin ja söimme taasen erittäin maukkaan ja monipuolisen Japanilaisen aamiaisen. Oli jos minkälaista sorttia, mm kokonaisuutena syötävä kala ja jotain todella limaista valkoista kasvista, pitää varmaan selvittää jossain vaiheessa mitä kyseiset lajit olivat :D Syötyämme maksoimme Minshukun ja kiittelimme talon emäntää ja lähdimme jatkamaan matkaa. Pyörimme jonkin aikaa vielä Tsumagossa, Kyle osti mm. hienon käsintehdyn olkihatun. Marssi jatkui hienossa säässä seuraavaan kylään nimeltään Nogiso, josta junailimme sitten takaisin Nakatsugawaan, ja sieltä lounaan jälkeen Osakan kautta kaikki omiin kotipaikkoihimme. Tulipa tuo loppumatka taitettua Shinkansenilla eli luotijunalla, joten nyt on sekin koettu. Ja juu kyllä, meni se ihan ***** lujaa.

Outo-Juttu: Japanilaiset pankkiautomaatit. Jostain syystä pankkien virkailijat saavat päähänsä sulkea automaatit viikonloppuisin, joten jos massit ovat lopussa niin voi tulla hätä käteen. Itsellä meinasi käydä tänä viikonloppuna köpelöt, mutta onneksi tuohi riitti kuitenkin viikonlopun menoihin.

Uusi viikkokin on alkanut lämpimissä merkeissä. Keskiviikkona teemme mahdollista jotain muutakin aktiviteettia, mutta muuten kouluhommat pitävät kiireisinä, ensi viikoksi tarvii tehdä kaksi puhettakin, molemmat Japaniksi luonnollisesti. Se ommoro!

Ainiin, kuvia on myös päivitetty. Löytyy mystillistä kuvamateriaalia kahdelta vikalta viikonlopulta. Edit: Magome reissun kuvat pistän vasta huomenna.

Pahoitteluni etten viikolla ole kerinnyt mitään kirjailemaan, mutta kuten tuosta ylhäältä pystyi varmaan jo päättelemään, tämä viikko on ollut hyvinkin kiireinen kouluhommien osalta, ja kun siihen päälle pyrkii käymään vielä lenkillä tai salilla niin aikaa jää melko vähän muille hommille. Onneksi nyt viikonloppuna on taas aikaa rentoiluun. Viikolta ei siis ole kummempaa raportoitavaa, koulu piti kiireisenä kaikki arkipäivät. Nyt viikonloppuna tuli sitten seikkailtua erinäisissä mestoissa.

Perjantaina koulun jälkeen lähdin suoraan koulusta Kobeen syömään Joonatanin ja hänen nihongo-partnereidensa kanssa. Hiroko ja Asako tiesivät hyvän izakayan johon menimme syömään ja paikan päällä keskustelun aiheina olivat mm. muumit ja suomen armeija :D Älkää kysykö miksi. Kuitenkin, kohtalaisen aikaisin tuli lähdettyä kotosalle sitten Kobesta kun sadekin vielä yllätti. Lauantaina lähdimme Suomi-jengillä kohti Osakaa, tarkoituksena kierrellä ensin vähän ja tutustua sitten Shinsaibashin alueen baaritarjontaan. Matkaan lähtivät minä, Joonatan ja Outi, sekä olimme sopineet myös tapaavamme Osakassa opiskelevaan taistelutoverimme Klasun myöhemmin. Käväisin matkalla hakemassa vähän rumpuleluja eräästä rumpujen erikoisliikkeestä, josta jatkoimme matkaa Shinsaibashiin. Hetken kierreltyämme menimme nauttimaan izakayan antimista, josta sitten suuntasimme kohti ensimmäistä baaria, nimeltään Bar Rock Rock. Olimme ensimmäiset ihmiset baarissa ja itse mesta oli kohtalaisen pieni, mutta tunnelmaltaan todella hyvä ja musiikki oli mainiota. Outi lähti vähän tämän jälkeen viimeisellä junalla, me muut päätimme koittaa sitä jo tutuksi tullutta aamun ensimmäistä junaa :D Myöhemmin illasta baariin alkoi valumaan lisää porukkaa, ja pääsimme mm. moshaamaan paikallisten kanssa ja saimme esim liput hevikonserttiin kaverilta joka osoittautui myöhemmin Obituaryn manageriksi. Baarin melutason noustua jossain vaiheessa iltaa kipukynnyksen yli päätimme lähteä kiertelemään Shinsaibashia, josta löysimme monta mielenkiintoista persoonaa ja päädyimmepä vielä aamuneljältä karokeenkin. Sunnuntai on nyt sitten mennyt tosiaan lepäilyn merkeissä.

Nyt kun koulutkin ovat kunnolla alkaneet, voisin hieman valottaa eroja Japanin ja Suomen yliopistoelämän välillä, sekä kertoa hieman opiskelusta täällä. Kurssit joita kevätlukukaudelle otin ovat jaettu kielikursseihin ja reaalikursseihin. Kielikursseja on viikossa 6 puolentoista tunnin rypistystä ja reaalikursseja siihen päälle vähän vähemmän. Kielikurssit pitävät minut ainakin tällä hetkellä kohtalaisen kiireisenä viikolla, sillä tehtävää on paljon koulussa kuin koulun jälkeenkin. Joka viikko käydään läpi yksi kappale kirjasta ja seuraavalla viikolla on aina pistotentti siitä kappaleesta. Myös läksyjä tulee melko paljon, ja erikoisuutena on vielä se että opettaja ottaa seuraavalla viikolla aina edellisen viikon läksyt ja tarkastaa ne. Työtä lisää tietysti se vielä että kuuntelu-, kanji- ja kirjoitustunnit ovat eri tunteja, ja jokaisesta tulee joka viikko omat läksynsä ja jokaisesta pidetään myös pistotentti. Onneksi ainakin niillä kursseilla millä olen, opettajat ovat todella hyviä ja tuntuukin että kyllä täällä on tullut opittua vaikka mitä jo tänä lyhyenä aikana mitä on ollut. Reaalikursseit joita nyt syksylle otin ovat Japanin maantieto, Japanin kieli ja kulttuuri ja Japanin uudempi historia. Kurssivalinnat ovat tuntuneet varsin onnistuineilta sillä kaikilla kursseilla opetus on hyvää ja sisältö mielenkiintoista. Oma henk. koht. suosikkini on ehdottomasti maantiedon kurssi jossa luennoitsijan erikoiset jutut pitävät kyllä hyvin mielenkiintoa yllä.

Opiskelu on huomattavan erilaista kuin suomalaisessa yliopistoelämssä, esim. akateemisesta vapaudesta ei ole tietoakaan. Uskoisin että Japanin systeemi muistuttaa enemmänkin amerikkalaista järjestelmää. Tunnit arvostellaan täällä useamman eri osa-alueen yhteistuloksena, kun Suomessa tuntuu että se arvosana tulee yleensä pelkästään sen tentin pohjalta. Täällä on myös kursseilla yleensä välitentti keskellä lukukautta.

Outo-Juttu: Japanissa vieläkin jatkuva helle, täällä on nimittäin edelleenkin niin pirun kuuma, paikallisetkin ovat ihan ihmeissään :D (Oli pakko mainita, anteeksi :)

Blogittelemisiin!

Torstaina peruskoulupäivän lisäksi lähdin käymään tutustumassa koulun klubeihin ja kerhoihin, tarkoituksena selvittää mitä kaikkea kerhoissa tapahtuu. Hetken pyörimisen jälkeen löysin musiikkikerho Bugs Bunnyn ja juttelimme muutaman muun ihmisen kanssa kerhon toiminnasta. Periaattessa kerho on musafaneille suunnattu, mutta kerholla on myös käytössään treenikämppä josta löytyy rummut ja vahvistimet. Täydellinen kerho siis minulle! Liityin toki, kuten pari muutakin ihmistä ja lupauduin ensi viikolla tulla hengailemaan kerhotiloihin. Etsimme Joonatanin kanssa myös erästä exkursiokerhoa, mutta siellä ei ollut ketään paikalla, käymme luultavasti ensi viikolla uudestaan. Torstaina varmistui myös lopullinen kurssiaikataulu, tunteja on viikossa seuraavasti: Ma 1½, Ti 4½, Ke-Pe 3. Ihan mukavan leppoisa viikkotahti, kotona on kuitenkin myös tehtävää. Ah tulipa torstaina myös otettua nuo kuvat tästä lähiympäristöstä mitkä jo lisäsin tuonne galleriaan.

Perjantaina säntäsin aamutuntien jälkeen takaisin kotiin vähän lepäilemään, illalle oli nimittäin suunnitteilla izakayaa ja karaokea, ja halusin varmistaa ettei hyytyminen pääse iskemään :D Lepäilyn jälkeen suuntasin takaisin koululle, josta iltatuntien jälkeen lähdimme porukalla kohti Sannomiyaa. Aluksi olimme kaavailleet noin kuuden hengen porukkaa, mutta jotenkin jengin koko kasvoi päivän aikana ja loppujenlopuksi meitä oli lähdössä noin 15 ihmistä :D Noh, Sannomiyaan päästyämme etsimme hetkosen sopivaa izakayaa mihin koko jengi mahtuisi ja pienen kiertelyn ja kaartelun jälkeen hyvä paikka löytyikin. Osalla jengistä oli aivan armoton nälkä joka pisti vauhtia muidenkin jalkoihin. Izakayassa tulikin vietettyä sitten parisen tuntia syöden, juoden ja keskustellen. Izakayasta muutamalla hengellä vähentynyt porukkamme siirtyi läheiseen karaokeen jonka tarjous sai hymyn monen naamalle; 2300jenillä (15e) aamukuuteen asti karaokea ja ilmaiset juomat (nomihoudai). Koska porukkaa oli niin paljon, jakauduimme kahteen huoneeseen ja suuri osa porukasta jaksoi jopa sinne aamukuuteen asti. Aamulla menin sitten ensimmäisillä junilla kotiin (muistaakseni).

Lauantai menikin sitten vähän... uupuneissa merkeissä, mutta tulipa illemmalla käytyä kuitenkin Iwayassa Joonatanin asuntolan lähistöllä pyörimässä, löysimme mm. maailman parhaan bento-paikan ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Bent%C5%8D ) josta ostettu annos sai kyllä hymyn naamalle. Yhtä temppeliä ja leffaa piti käydä alkuperäisen suunnitelman mukaan katsomassa, mutta totesimme että on ehkä paras jättää nuo myöhemmälle kerralle, sillä väsymys tuppasi tulemaan melko aikaisin.

Tänään vietin rentotumis päivää, lähinnä koska ulkona satoi kaatamalla. Piipahdin kuitenkin Osakassa etsimässä rumpuliikkeen jonka sijainnin olin tutkinut netistä. Kauppa vaikutti erittäin hyvältä ja pienen säätämisen jälkeen tilasinkin itselleni pedaalit, joita olen havitellut jo pitkän aikaa. Takaisin Nigawaan ja loppuilta tässä on mennytkin koneella näppäillessä ja musaa kunnellessa.

Outo-Juttu: Japanilaisten yli-inhimillinen kyky herätä juuri oikealla juna-asemalla. Japanilaiset nukkuvat tunnetusti junassa _aina_... mutta vaikka kuinka väsynyt tai sakessa japanilainen junamatkalainen olisi, tuntuvat he maagisesti heräävän aina juuri ja tarkalleen sillä oikealla asemalla mihin he sitten ovatkin menossa. Hämmentävää.

Jatkosta vielä sen verran että ensi viikonloppuna olen alustavasti suunnitellut reissua Arima-onseneille, ja seuraavana matkaa Tokiossa järjestettäville raskaamman musiikin festivaaleille. Katsotaan josko saisimme nämä ekskursiot järjestymään.